Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 7.9.2006

Palvelutarjonta lisää kävijämääriä kansallispuistoissa

Metsien virkistys- ja matkailukäyttö on nykyään yhä korostuneemmassa asemassa, sillä pelkästään Suomen kansallispuistoihin tehdään yhteensä yli miljoona päiväkäyntiä tai luontomatkaa vuodessa. Metlassa tehty kansallispuistojen vetovoimaisuutta koskeva tutkimus osoitti, että kävijät valitsevat kohdealueensa luonnonolosuhteiden, alueen saavutettavuuden ja palvelutarjonnan perusteella. Palvelutarjonnan runsaus puistossa ja puistoa ympäröivillä alueilla oli yhteydessä korkeisiin kävijämäärälukuihin.

Suojelualueiden suunnittelun kannalta on hyvä tunnistaa kävijämääriin vaikuttavat vetovoimatekijät, sillä niillä on tulo- ja työllisyysvaikutustensa myötä myös aluetaloudellista merkitystä. Kansallispuistoissa vierailevat käyttävät usein hyväkseen ympäröivän alueen palvelutarjontaa, kuten majoitus- ja ravintolapalveluita. Kansallispuistojen sisäistä palveluista keskeisiksi taas osoittautuivat merkittyjen reittien ja opaspalveluiden määrät. Myös tulipaikkojen, rakennusten ja harrastusmahdollisuuksien määrällä oli merkitystä.

Tutkimuksessa kansallispuistot luokiteltiin palvelutason perusteella kolmeen ryhmään. Keskimääräistä vähemmän palveluja retkeilijöille oli soiden suojelun vuoksi perustetuissa puistoissa. Keskinkertaisesti palveluja oli useissa metsä- ja vesistöpainotteisissa kansallispuistoissa. Monipuolisimmat retkeilijäpalvelut löytyivät puistoista, jotka sijaitsivat Lapissa tai suurten kaupunkien läheisyydessä.

Metlan "Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi" (LVVI) - väestöaineistotutkimuksen perusteella ilmeni, että valtion alueiden käyttäjiä on tasaisesti eri puolilla Suomea. Joka viides suomalainen suomalainen käyttää valtionalueita, kuten kansallispuistoja ja erämaa-alueita, luonnossa virkistäytymiseen. Alueilla vieraillaan keskimäärin seitsemänä päivänä vuodessa.

Valtion alueiden virkistyskäyttäjät ovat keskimääräistä useammin korkeammin koulutettuja, toimihenkilöinä työskenteleviä miehiä. He ovat yleensäkin aktiivisia ulkoilun, erityisesti hiihdon ja telttailun, harrastajia. Alueiden käytön määrää lisää myös asuminen suuressa kaupungissa sekä se, että vapaa-aikaa oli runsaasti. Käyntien tärkeimpinä syinä matkailijat pitivät luonnon ja maisemien kokemista, rentoutumista ja irtiottoa arjesta sekä mahdollisuutta olla toisten ihmisten kanssa.

Kansallispuistoihin suuntautuva luontomatkailu on viimeisten vuosikymmenten aikana moninkertaistunut. Voimakkainta tämä kasvu on ollut Pohjois-Suomessa. Oulun yliopiston ja Metlan tutkimuksissa on mitattu matkailun ekologisia vaikutuksia Pallas-Yllästunturin alueella. Tutkimuksissa on tullut ilmi pohjoisten alueiden kenttä- ja pohjakerrosten kasvillisuuden huono tallauksen sietokyky. Kasvillisuus vaurioituu ja erityisesti putkilokasvit häviävät nopesti kokonaan jo alhaisillakin käyttömäärillä. Jäkälien ja sammalten peittävyyksiin tallaus vaikuttaa viiveellä. Kun vierailijamäärät ovat kasvillisuuden sietokykyä korkeampia, korostuu ennakoiva suunnittelu retkeilyinfrastruktuuria rakennettaessa. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkospuiden tekemistä ja ulkoilureittien merkitsemistä.

Tutkimushankkeessa tutkittiin myös paikallisväestön suhtautumista luontomatkailuun. Paikallisväestön suhtautuminen oli pääosin myönteistä, sillä suojelualueiden nähtiin edistävän matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä ja lisäävän siten tuloja ja työllisyyttä. Asukkaat ilmaisivat, että matkailijamääriä voidaan lisätä, mutta matkailun on perustuttava ympäristöystävillisiin aktiviteetteihin.

Tutkimustulokset on julkaistu Etelä-Suomen Metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) tutkimusraportissa.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi