Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 6.9.2006

Vapaaehtoiset sopimukset tehokas ohjauskeino metsien suojelussa

Uudet keinot ja kehittyvät metsänhoitokäytännöt saattavat tarjota tehokkaita ratkaisuja metsien monimuotoisuuden turvaamiseen. Metsänomistajien halukkuus osallistua vapaaehtoiseen metsien suojeluun uusilla keinoilla on melko laajaa, ja merkittäviä määriä metsiä voitaisiin saada suojelun piirin tätä kautta. Uudet keinot tarjoavat metsänomistajille vaihtoehtoisen ja muita käyttömuotoja täydentävän tavan ansaita toimeentuloa metsistään. Tämä selviää METSO-tutkimusraportista, jossa arvioitiin Etelä-Suomen Metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) ohjauskeinoja.

Uusien ohjauskeinojen avulla metsänomistaja voi aidosti punnita, millaisia tuotteita ja palveluja hän metsissään haluaa tuottaa. Luontoarvojen aktiivinen tuottaminen osassa metsiä voi tulla kannattavaksi toiminnaksi.

Suomessa metsillä on ollut poikkeuksellisen suuri rooli yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin kehityksessä. Metsäpolitiikkaa ohjaa kansallinen metsäohjelma (KMO), joka linjaa metsien käytön tavoitteet monipuolisesti. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen on keskitetty kansallisessa metsäohjelmassa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan eli METSOon. METSO-ohjelma koostuu 17 toimenpiteestä, joiden tarkoituksena on laajentaa suojelualueverkostoa, parantaa sen laatua ja luoda tiedollisia ja muita edellytyksiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Metsäntutkimuslaitos (Metla) seuraa ja arvioi METSO-ohjelman taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. METSO-tutkimusraportin tuloksia käytetään arvionnissa.

METSO-ohjelmassa kokeiltavien uusien keinojen ekologinen vaikuttavuus riippuu kohteiden laadusta ja määrästä. Oulun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimus luonnonarvokaupan ekologisesta vaikuttavuudesta Satakunnassa osoittaa, että uusilla keinoilla on saatavissa ekologiselta laadultaan arvokkaita alueita suojeluun. Tosin sopimukseen päätyneiden kohteiden ekologisessa arvossa on paljon vaihtelua. Korvauksen suuruuden tulisi vaihdella siten, että ekologisesti arvokkaimmista kohteista maksetaan metsänomistajalle suurempi korvaus kuin vähemmän laadukkaista kohteista. Korvauksen painottuminen ekologisiin arvoihin kannustaisi metsänomistajia nimenomaan niiden tuottamiseen.

Jos markkinat alkavat toimia ja kysyntää (yhteiskunnan suojeluun kohdentamia voimavaroja) ja tarjontaa (metsänomistajien halukkuutta) on riittävästi, uusien keinojen ekologinen vaikuttavuus laajenee huomattavasti nykyisestä.

Metlan ja Oulun yliopiston tutkimustulosten mukaan noin puolet esim. luonnonarvokaupan kohteista tulee ensimmäisen sopimuskauden päättyessä uudelleen tarjolle. Lisäksi monet metsänomistajat ovat valmiita tekemään nyt luonnonarvokaupassa käytössä ollutta 10-vuotista sopimusta pidempiä sopimuksia. Tarjouskilpailukohteiden sopimukset ovat pysyviä tai 20 vuotta kestäviä. Sopimusten pituutta kasvattamalla voidaan hallita vapaaehtoisuuteen perustuvan suojelun ekologista epävarmuutta.

Luonnonarvokauppa ei ole aina toiminut tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, koska metsänomistajia ei ole kilpailutettu ja joissakin kokeiluhankkeissa sopimukset kohteista on tehty yksitellen tarjousten saapumisen jälkeen, mikä on vaikeuttanut kohteiden luontoarvojen ja korvauksen suuruuden vertailua. Suojeluviranomainen voisi tehostaa kaupankäyntiä ottamalla vastaan useita tarjouksia ennen sopimusten tekoa.

Metsänomistajien, heitä neuvovien tahojen sekä ympäristöviranomaisten tiedon lisääminen ja asenteiden muutos on tarpeen Helsingin yliopiston ja Metlan yhteistutkimuksen mukaan. Metsänomistajat ja eri sektorien toimijat ovat kuitenkin jo nyt valmiita soveltamaan uusia monimuotoisuuden turvaamisen keinoja. Uusien keinojen hyväksyttävyys perustuu ensisijaisesti metsänomistajan päätäntävallan säilyttämiseen; hän pääasiassa tekee aloitteen suojelusta, hänellä on mahdollisuus muotoilla kohteen arvostus hintapyynnöksi, ja hän päättää, hyväksyykö sopimuksen. Metsänomistaja säilyttää päätäntävallan myös tarjotessaan kohdetta pysyvään suojeluun. Myös suojelusopimusten määräaikaisuus lisää metsänomistajan päätäntävaltaa, koska hän sitoutuu rajalliselle aikajaksolle. Taloudellinen korvaus suojelusta on metsänomistajalle tärkeä peruste uusien keinojen hyväksynnälle, koska se tekee suojeluvaihtoehdosta yhden taloudellisen toiminnan muodon.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi