Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 6.9.2006

Laaja tutkimusraportti METSO-ohjelmasta julkaistu tänään

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) tutkimusraportti on julkaistu tänään. Lähes 400-sivuinen METSOn jäljillä -kirja kokoaa yksiin kansiin yli 140 tutkijan tutkimustuloksia Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisesta ja ohjauskeinoista.

Keskeisiä tutkimusaiheita ovat olleet, millaisia ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia eri suojelukeinoilla, mm. METSOn uusilla keinoilla, on ollut. Kirja sisältää kahdeksan näitä osa-alueita käsittelevää lukua sekä yhteensä 75 tutkimustiivistelmää eri tutkimusryhmiltä Metsäntutkimuslaitoksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta sekä Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoista. METSOn jäljillä -kirja on uusimman metsien monimuotoisuutta koskevan suomalaisen tutkimustiedon vankka tietopaketti.

Tutkimusraportti julkistettiin Monimuotoisuuden tutkimusohjelman (MOSSE) loppuseminaarissa Espoon Hanasaaressa 6.9.2006. Raportti tukee METSO-ohjelman seurantaa ja arviointia, joka valmistuu myöhemmin tänä vuonna.

Talousmetsien arvokkaat elinympäristöt auttavat osaa lajeista
Tutkimustulosten mukaan metsälain arvokkaiden elinympäristöjen merkitys lajiston monimuotoisuudelle vaihtelee elinympäristötyypistä ja lajiryhmästä toiseen. Arvokkaiden elinympäristöjen säästäminen on tehokkain keino luontaisesti pienialaisten elinympäristöjen, kuten lähteiden, lajiston monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Kangasmetsien uhanalaisten lajien populaatioille pienialaisilla metsälakikohteilla ei näytä tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella olevan erityistä merkitystä.

Säästetyt lahopuut ja hakkuun jälkeen kuolleet säästöpuut ovat merkittävä elinympäristö monille lajeille, jotka ovat luonnonmetsissä sopeutuneet metsäpaloihin ja muihin luontaisiin häiriöihin. Nykyiset säästöpuumäärät eivät kuitenkaan todennäköisesti riitä säilyttämään uhanalaisia häiriöihin sopeutuneita hyönteisiä ja kasvillisuutta.

Suojelualueverkon toimivuutta voidaan parantaa ennallistamalla suojelualueiden metsiä. Tutkimuksen mukaan riittävän puustoisten alojen polttaminen on tehokas ennallistamiskeino, jonka vaikutukset hyönteislajistoon ja maaperän siemenpankkilajistoon näkyvät välittömästi. Myös lahopuun keinotekoinen tuottaminen on tärkeä ennallistamiskeino. Sen vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta pitemmän ajan jälkeen.

METSO-ohjelmassa kokeiltavien uusien keinojen ekologinen vaikuttavuus riippuu kohteiden laadusta ja määrästä. Tutkimustieto luonnonarvokaupan ekologisesta vaikuttavuudesta Satakunnassa osoittaa, että uusilla keinoilla on saatavissa ekologisesti arvokkaita alueita suojelun piiriin. Sopimukseen päätyneiden kohteiden ekologinen arvo kuitenkin vaihteli paljon. Metsänomistajien halukkuus osallistua vapaaehtoiseen metsien suojeluun uusilla keinoilla on varsin laajaa. Merkittäviä määriä metsiä voitaisiin saada suojelun piiriin tätä kautta.

Suojelun aluetaloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä
Vaikka mahdollisella suojelun lisäämisellä ei valtakunnan tasolla ole tutkimuksissa todettu olevan kovin merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, aluetasolla tilanne voi olla toinen. Sen vuoksi paikallisten asukkaiden ja toimijoiden näkökulmien huomioiminen ja hyväksynnän saaminen suojelutoimille on tärkeää.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi