Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 21.8.2006

Haavassa potentiaalia arvopuutuotteiksi

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tekemässä tutkimuksessa todettiin hybridihaavan puuaineen jalostustekniset ominaisuudet käytännössä yhtä hyviksi kuin kotimaisella metsähaavalla. Haavan ominaisuuksia voidaan muokata esim. lämpö- tai puristuskäsittelyillä vastaamaan huonekalujen ja sisustustuotteiden vaatimuksia.

Haapatukkien lahoisuus heikentää sahatavaran tai viilujen laatua. Oksattoman ja lahottoman sahatavaran saantoa voidaan kuitenkin kasvattaa merkittävästi esimerkiksi sormijatkostekniikalla. Hybridihaapa on ainoa Suomessa kasvava nopeakasvuinen viljelypuulaji. Sitä ei kannata kasvattaa juuri yli 20 ikävuoden, koska kasvu taantuu ja lahoriski lisääntyy. Juurivesoista uudistuvan ns. toisen sukupolven hybridihaavat kasvavat tukkimittoihin vähintään yhtä nopeasti.

Tutkimuksessa määrittettiin metsä- ja hybridihaavan ominaisuudet ja erot puutuotteiden valmistuksen kannalta. Aineisto koostui etelä- ja keskisuomalaisista metsiköistä kaadetuista koepuista, jotka sahattiin ja kuivattiin kolmella eri tavalla (lämminilmakuivaus, puristuskuivaus, lämpökäsittely). Sahatavarasta valmistettiin koekappaleita fysikaalisten ominaisuuksien mittauksiin sekä liimauskokeisiin. Aineiston käsittelyn välivaiheissa tehtiin mittauksia runkojen, tukkien ja saheiden laadusta.

Tulokset osoittavat, että haapalajien välillä on vain vähäisiä eroja runkomuodosssa, oksikkuudessa ja puuaineen fysikaalisissa ominaisuuksissa. Kasvunopeus ja koko elinkaaren kasvurytmi sen sijaan poikkeavat toisistaan selvästi. Hybridihaavan läpimitta kasvaa erittäin nopeasti ensimmäiset 15–20 vuotta, mutta tämän jälkee sen kasvu taantuu metsähaavan tasolle ja alittaa sen pian 20 ikävuoden jälkeen. Metsähaapa kasvaa tasaisesti mutta hybridihaapaan verrattuna melko hitaasti vähintään 50 vuoden ikään asti. Hybridihaavan puuaine on keskimäärin hieman kevyempää kuin metsähaavan, mikä näkyy myös jonkin verran huonompina mekaanisina ominaisuuksina. Erilaisilla kuivaus- tai modifiointitavoilla voidaan vaikuttaa paitsi haapapuun ulkonäköön myös sen fysikaalisiin ominaisuuksiin. Puristuskuivauksella voidaan kasvattaa puun tiheyttä – erityisesti pintakerroksesta – joka puolestaan näkyy parantuneina mekaanisina ominaisuuksina. Lämpökäsittelyssä puuaineen mekaaniset ominaisuudet puristuslujuutta lukuun ottamatta heikkenevät selvästi.

Nykytekniikalla keskilaatuisestakin haapatukista voidaan saada talteen huomattava osuus oksatonta, visuaalisiin tuotteisiin kelpaavaa puutavaraa, josta voidaan jalostaa arvokkaita puusepäntuotteita. Jos tukin hankinta saadaan organisoitua kustannustehokkaaksi, kuten voidaan odottaa tapahtuvan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa istutettujen hybridihaapametsiköiden tullessa korjuuikään 10–15 vuoden kuluttua, voi haavan mekaaninen jalostus kasvaa muutamiin kymmeniin tuhansiin kuutiometreihin eli moninkertaistua nykyiseen nähden. Haavan viljelypinta-alaa pitäisi kuitenkin vielä kasvattaa, jotta raaka-aineen tasainen saatavuus niin puutuote- kuin massateollisuudellekin turvattaisiin. Viljelypinta-alan kasvattamista rajoittavat ylisuuri hirvieläinkanta ja haapakuitupuun alhainen hinta.

Julkaisu: Heräjärvi, Henrik, Junkkonen, Reijo, Koivunen, Hannu, Metros, Juha, Piira, Teppo & Verkasalo, Erkki. 2006. Metsä- ja hybridihaapa sahatavaran ja jatkojalosteiden raaka-aineena. Metlan työraportteja 31. 102 s.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi