Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 15.8.2006

Kloonitutkimus: Nopea kasvu alentaa kuusen tiheyttä ja lujuutta

Metlan, Helsingin yliopiston ja VTT:n yhteistutkimuksessa selvitettiin, kuinka kasvunopeus vaikuttaa kuusipistokaskloonien puuaineen tiheyteen ja lujuusominaisuuksiin. Kolmessa eri sijaintipaikassa pohjoisella kasvuvyöhykkeellä suoritetun tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että alueella, jolla kuusen kasvu oli hitainta, oli kuusen puuaineen tiheys ja mekaaninen lujuus vastaavasti suurinta.

Kloonipistokkaat istutettiin erilaisille kasvupaikoille 1970-luvulla. Paikat erosivat toisistaan maaperän ominaisuuksien ja ravinteikkuuden suhteen sekä ilmastonsa puolesta. Tutkimuskohteet sijaitsivat Lopissa (koeala 1), Imatralla (koeala 2) ja Kangasniemellä (koeala 3). Kaksi ensimmäisen koealaa oli ravinteikasta vanhaa peltomaata, kun kolmas koeala taas oli karumpaa MT-metsätyyppiä.

Tutkimushetkellä kuuset olivat saavuttaneet Lopella ja Imatralla lähes 13 metrin pituuden. Kangasniemellä puille oli kertynyt pituutta alle kymmenen metriä. Kangasniemen koealan puut oli istutettu pari vuotta myöhemmin kuin toisilla koealoilla, mutta puut olivat silti lyhyempiä kuin nuoremman iän perusteella saattoi olettaa. Keskimääräinen vuosiluston leveyskin osoittautui Kangasniemellä pienimmäksi, joten koealan puiden kasvu todettiin hitaammaksi kuin muualla. Maaperän ravinteikkuus taas näytti lisäävän puiden kasvunopeutta toisilla koealoilla.

Kangasniemen koeala tuotti puuta, jonka puuaineen tiheys oli suurempi kuin rehevämmillä koealoilla kasvaneella puulla. Myös lujuusominaisuuksiensa puolesta hitaasti kasvaneet puut erosivat edukseen, sillä niiden keskimääräiset kimmoisuus- ja murtolujuusarvot olivat suurempia kuin koealoilla, jotka tuottivat nopeammin kasvaneita puita.

Pistokastutkimuksesssa käytettiin kolmea eri kloonia, jotka istutettiin erilaisille alueille. Tutkimuksessa selvisi, että eri kloonit erosivat toisistaan samalla tavoin eri paikoissa: nopeimmin kasvanut klooni C kasvoi kaikkialla nopeimmin, joten kloonien väliset erot puun ominaisuuksissa säilyivät, vaikka kasvupaikat vaihtuivat. Klooni C:n puuaineen tiheys taas oli pienempi kuin muilla klooneilla. Hitaimmin kasvaneen klooni B:n puutiheys sen sijaan oli suurin. Kasvuun vaikutti myös ympäristö, sillä kaikkien kloonien kasvu Kangasniemen koealalla oli hitaampaa kuin kahdella rehevämmällä koealalla. Kasvukausien välillä oli (niin lustonleveydessä kuin puuaineen tiheydessäkin) kuitenkin merkittäviä eroja. Myös puukohtaiset erot olivat huomattavia.

Julkaisu: Sanni Raiskila, Pekka Saranpää, Kurt Fagerstedt, Tapio Laakso, Mia Löija, Riitta Mahlberg, Leena Paajanen & Anne-Christine Ritschkoff. 2006. Growth rate and wood properties of Norway spruce cutting clones on different sites. Silva Fennica 40(2): 247–256.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi