Metsäntutkimuslaitos
Tiedote 28.07.2006

Metsän tuhkalannoitus ei saastuta marjoja ja sieniä

Metlan tutkimuksessa selvitettiin puuntuhkan lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksia marjojen ja sienten raskasmetallipitoisuuksiin kangas- ja suometsissä. Seurantatutkimus osoitti, että koealoilla, joissa tuhkalannoitusta oli käytetty, pysyivät marjojen ja sienten raskasmetallipitoisuudet useimmissa tapauksissa ennallaan tai jopa alentuivat. Metsien tuhkalannoitus osoittautui marjojen ja sienten kannalta luultua turvallisemmaksi.

Puuntuhkan tiedetään yleisesti lisäävän puuston kasvua turvemailla. Tuhkan aiheuttaman ravinnelisävaikutuksen tiedetään myös kestävän useita kymmeniä vuosia. Puun tehostuva talteenotto hakkuissa vähentää kasvualustan ravinnevaroja, joten on esitetty, että olisi ekologisesti perusteltua palauttaa tuhka takaisin luontoon. Tuhka kuitenkin sisältää kasviravinteiden lisäksi myös raskasmetalleja. Etenkin raskasmetalleihin kuuluvaa kadmiumia pidetään haitallisena. On epäilty, että kadmium voisi siirtyä metsämarjoihin ja sieniin muodostaen näin terveysuhan. Tuhkan haittavaikutuksiin liittyvä tutkimustieto on ollut hyvin niukkaa. Metlassa tuhkan mahdollisia ympäristövaikutuksia, kuten marjojen ja sienten alkuaine- ja raskasmetallipitoisuuksia, on tutkittu vuodesta 1997 saakka. Tutkimuksiin ovat osallistuneet myös Oulun, Kuopion ja Helsingin yliopistot sekä Metsäteho Oy.

Marja-, sieni- ja maaperänäytteitä kerättiin vuosina 1946–1998 tuhkalannoitetuista koemetsiköistä. Laboratorioanalyysi paljasti, että tuhkakäsittelyt lisäsivät pintamaan alkuainemääriä huomattavasti: esimerkiksi kalsiumin kohdalla lisäys oli lannoittamattomiin vertailualoihin nähden monikymmenkertainen ja kadmiumin kohdalla lähes kymmenkertainen. Kun tuhkan levityksestä oli kulunut 14–20 vuotta, oli hillan marjojen kadmium-pitoisuus kaikissa tutkituissa tapauksissa joko samaa tasoa tai merkitsevästi alempi kuin vertailukoealoilla. Puolukan raskasmetallipitoisuudet olivat alentuneet, kun tuhkalannoituksesta oli kulunut neljä vuotta. Sienten raskasmetallipitoisuudet (alumiinin, arseniinin, nikkelin ja titaanin osalta) olivat eräissä tapauksissa kohonneet, kun käsittelystä oli kulunut noin vuosi. Pulkkosienen ja haaparouskun kadmiumpitoisuus taas oli alentunut, ja haaparouskun kohdalla vaikutus näkyi vielä yli 50 vuoden kuluttua käsittelystä.

Raskasmetallien kasveihin siirtyminen vähenee, kun raskasmetallien liukoisuus pienenee. Maan pH-luvun kohoaminen ehkäisee metallien liukenemista. Tuhka nostaa maaperän pH-arvoa ja vähentää happamuutta. Tätä tuhkan ”kalkitusvaikutusta” voi pitää selityksenä sille, että marjojen ja sienten raskasmetallipitoisuudet pysyivät ennallaan tai alentuivat, vaikka maan pintakerroksen metallimäärät huomattavasti kasvoivatkin. Tuhkalevitystä seuranneen vuoden aikana sienissä havaittu tilapäinen metallipitoisuuksien kohoaminen aiheutui todennäköisesti siitä, että sienet tuhkakerroksen läpi kasvaessaan joutuivat tuhkan kanssa kosketuksiin. Näytteisiin tuli näin tuhkahiukkasia mukaan.

Tutkimuksessa havaituista muutoksista huolimatta puuntuhkan levittäminen metsänlannoitteena soille tai kankaille ei lisää syötävien marjojen ja sienten metallipitoisuuksia. Näytteiden raskasmetallipitoisuudet eivät nimittäin poikenneet arvoista, joita aiemmissa metsämarjoja ja sieniä koskeneissa tutkimuksissa lajeille on esitetty. Tuhkalannoitetuilta aloilta on kuitenkin syytä välttää marjojen ja sienten keräämistä välittömästi levitystä seuraavan kesän aikana varsinkin, jos raetuhkan asemasta on käytetty pölyävää irtotuhkaa.

Tutkimus on osa hanketta, jonka nimi on "Puuntuhkan ja sen sisältämien raskasmetallien ympäristövaikutukset".

Julkaisu: Moilanen, M., Fritze, H., Nieminen, M., Piirainen, S., Issakainen, J. & Piispanen, J. 2006. Does wood ash application increase heavy metal accumulations in forest berries and mushrooms? Forest Ecology and Management 226: 153-160.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi