Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 17.07.2006

Kevään poikkeussäät koettelivat metsäpuita

Kevään poikkeukselliset säät aiheuttivat ilmastollisia tuhoja mm. kuusella, harmaa- ja tervalepällä sekä jaloilla lehtipuilla. Alttiiden puiden herkimmät osat — pienet uudet lehdet, avautuvat kukinnot ja ylipäänsä kasvainten kärjet — vaurioituivat tai tuhoutuivat toukokuun 17. ja 18. päivien pakkasissa, mustikan kukkien tapaan. Poikkeuksellinen kylmä jakso sattui aikaisen ja varsin lämpimän toukokuun alun ja huhtikuun lopun kasvun käynnistäneen jakson jälkeen. — Tuhoistaan puut ovat toipuneet vaihtelevasti

Lepät kokeneet suurimmat menetykset
Kaikkein huomiota herättävintä ja laajinta ilmastollinen tuho on ollut harmaa- ja tervalepällä, jotka menettivät suuren osa silmuistaan ja kärkiversoistaan, harmaaleppä etelärannikolta Pohjois-Pohjanmaalle ja tervaleppä koko esiintymisalueellaan. Edelleenkin monissa lepissä roikkuvat keskenkasvuisina paleltuneet hedenorkot ja pienet lehdenalut. Vaurioituneisuus toki vaihtelee alueellisesti ja paikallisesti, sillä kesä alkoi tänä vuonna varsin eri aikaan eri puolilla maata. Lisäksi leppiä ovat viime vuosina heikentäneet ja harsuunnuttaneet mm. hyönteisten massaesiintymiset ja eräät sienitaudit.

Jaloista lehtipuista lehtensä menettivät herkimmin tammi ja saarni, joiden vasta puhjenneet lehdet paleltuivat ja ruskettuivat oksiinsa roikkumaan. Luontaisen esiintymisalueensa rajoilla kasvava tammi pelastuu sillä, että osa silmuista jää puhkeamatta varsinaisessa lehteen tulossa. Tammet alkoivatkin vihertää uudelleen kesäkuun alkupuolella, ja nyt puissa on täysikokoiset lehdet aiempaa harsummassa latvuksessa. Lehdet voivat olla jopa tavallista suurempia, koska uusia versoja on varastoituneeseen energiaan nähden tavallista vähemmän.

Kuusella kevätahavaa
Kuusen oireina oli vuoden 2005 eli viime vuoden neulasten (neulasvuosikerran) ruskettuminen koko puun korkeudelta Etelä-Suomessa Jyväskylän korkeudelta etelään. Kyse oli kevätahavasta. Se syntyy tilanteessa, missä aktivoituva puu tarvitsee lisääntyvästi vettä, mutta juuret eivät saa riittävästi vettä routaisesta maasta. Kuusen herkimmät osat alkavat kärsiä veden vajeesta, mitä seuraava kylmä yö pahentaa huomattavasti tyhjentämällä solut lopustakin vedestä, jolloin solukot tuhoutuvat.

Koko maaliskuun 2006 ajan vallinneet poikkeuksellisen kovat pakkaset ja eteläisen Suomen kova routa ovat vaikuttaneet ratkaisevasti kevätahavan eli pakkaskuivumisen syntyyn, jolloin herkimmin reagoi uusin neulasvuosikerta. Edellisen kerran kuusi on kärsinyt vastaavasta ilmiöstä keväällä 1985, tuolloin Kaakkois-Suomessa. Ilmiöstä keskusteltiin ns. Etelä-Suomen kuusten ruskettumisena. Tällä kertaa tuhot olivat lieviä muun muassa siinä mielessä, että vain osa kuusista vaurioitui. Ruskettuneet neulaset ovat hyvin peittyneet uuden vihreän neulaston taakse.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi