Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 11.07.2006

Luontainen talviravinto on vähentynyt poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Parhaat jäkälälaitumet eli metsämaan kuivat kankaat ovat vähentyneet paljon poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa viimeisen 25 vuoden aikana. Tuoreiden kankaiden osuus metsämaan kankaista on kaksinkertaistunut. Muutos on suurin poronhoitoalueen keskiosassa. Tulos perustuu Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) toteuttamaan porojen talvilaitumien seurantaan, jota on tehty valtakunnan metsien inventoinnin koealoilla 1970-luvulta alkaen.

Seurantajakson aikana poronjäkälien peittävyys ja biomassa ovat vähentyneet 80–90 % kangasmailla. Naavojen ja luppojen määrä on noussut hieman, vaikka varttuneiden ja vanhojen metsien pinta-ala on pienentynyt 28 %. Metsälauhan biomassa on laskenut voimakkaasti tuoreiden kankaiden lisääntymisestä huolimatta. Nuorten metsien tihentyminen selittää ainakin osan metsälauhan vähentymisestä sekä naavojen ja luppojen lisääntymisestä.

– Talvilaitumien nykytila ja tarkastelujakson aikana tapahtunut jatkuva muutos huonompaan suuntaan viittaavat siihen, että nykyisen poromäärän ylläpito ei ole mahdollista luontaisen talviravinnon varassa jatkossakaan, erikoistutkija Eero Mattila kertoo. Hän lisää, että porojen talvista keinoruokintaa ja tarhausta on harjoitettu tutkimusalueella osin jo 1960-luvulta lähtien.

Tutkimus koskee kangasmaita, joilla porot laiduntavat sydäntalvella. Ravintokasvien nykyistä esiintymistä arvioitiin 3300 koealalla vuosina 2002–2004. Nyt tutkimus on tehty pääosin samalla menetelmällä poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa jo neljä kertaa. Arviointien menetelmällinen samankaltaisuus on eduksi tarkasteltaessa laitumien muuttumista.

Inarissakin poronjäkälät ovat vähentyneet
Metla on tutkinut porojen talvilaitumien kuntoa myös Ylä-Lapissa vuosina 1978 ja 2004 valtakunnan metsien inventointien yhteydessä. Vuonna 2004 poronjäkäliä arvioitiin olevan Inarissa alle puolet 26 vuotta aikaisemmin arvioidusta määrästä, mutta Utsjoella ja Enontekiöllä eri ajankohtien arvioiden välillä ei ollut suurta eroa. Lupot ja naavat ovat lisääntyneet Inarissa ja Enontekiöllä, mutta Utsjoella niitä ei esiintynyt koealoilla kummassakaan arvioinnissa. Metsälauhan uudet arviot olivat Utsjoella ja Inarissa paljon alempia kuin vuonna 1978, mutta Enontekiöllä metsälauha näyttää lisääntyneen selvästi. Ylä-Lapin tulokset perustuvat lähes 1000 koealalla tehtyihin arviointeihin molempina ajankohtina.

– Uuden laidunarvioinnin tulokset on esitetty poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa merkkipiireittäin ja Ylä-Lapissa paliskunnittain ja merkkipiireittäin. Alueiden vertailu paljastaa suuria eroja nykyisessä laiduntilanteessa Suomen poronhoitoalueen sisällä, mikä tulee ottaa huomioon ylimpiä sallittuja eloporomääriä asetettaessa, Eero Mattila sanoo.

Julkaisut:

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi