Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 03.07.2006

Suomuuraimesta hyvä sato koko maahan

Mustikkasato muodostuu keskinkertaiseksi ja sato kypsyy Etelä- ja Keski-Suomen länsiosissa heinäkuun puolivälissä. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla satoa päästään keräämään heinäkuun lopulla. Puolukan kukinta on keskinkertaista, mutta suomuuraimesta on odotettavissa hyvä sato.

Mustikkametsien koeruuduilta inventoitujen kukkien lukumäärän perusteella edelleen koko Suomen alueella on odotettavissa keskinkertainen mustikkasato. Kukinta-aikaan runsaasti kukkia löytyi joka neljännestä tutkimusmetsästä Oulun ja Lapin lääneissä ja kymmenestä tutkimusmetsästä Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta hallojen vaikutuksesta (halla vaurioitti 30-50 % kukista) satotaso jää paikoin näilläkin alueilla melko heikoksi tai keskinkertaiseksi, kertoo valtakunnallisesta luonnonmarjojen ja sienten satotutkimuksesta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitokselta (Metla).

Mustikan kukinta alkoi Etelä-Suomessa 17.-21.5.06 Lapinjärven, Lammin ja Lavian välisessä kolmiossa. Toukokuun loppuun osunut kylmä sääjakso hidasti kukintaa selvästi ja 4.6. kukinta oli edennyt linjan Oulu - Ilomantsi eteläpuolelle. Seuraavien kahden lämpimän viikon aikana kukinta eteni Lapin perukoille asti. (Kuva 1)

Mustikka kypsyy poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomessa heinäkuun puolivälissä
Normaalin kesäsään vallitessa mustikka kypsyy Etelä- ja Keski-Suomessa satoisimmilla kasvupaikoilla järvien ja jokien rantametsissä ja vaarojen ja mäkien itä- ja pohjoisrinteillä heinäkuun puolivälissä (10.-16.7) (Kuva 2). Poiminta-aika näillä alueilla kestää noin kuukauden, elokuun puoliväliin asti. Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kypsyminen tapahtuu pääasiassa seuraavalla viikolla 17.-23.7. Heinäkuun loppupuolella mustikan marjojen kypsyminen etenee Kuusamosta Lapin tuntureille (Kuva 2).

Hellesäässä puolukan kukinta eteni juhannusviikolla Kainuuseen asti
Puolukan kukinta alkoi 18.-19.6. Tammisaaressa, Paimiossa, Lapinjärvellä, Virolahdella ja Lammilla ja eteni nopeasti helteisessä säässä yhden viikon aikana läpi Keski-Suomen Kainuuseen asti (Kuva 3). Juhannusaattona ja juhannuspäivänä puolukka kukki Vaalassa ja Puolangalla. Sunnuntaina 25.6. kukinta eteni Suomussalmelle ja jatkui kesäkuun lopulla Lapin läänin keskiosiin.

Puolukkametsien koeruuduilta on tähän mennessä laskettu keskimäärin 219 kukkaa neliömetriltä, jonka perusteella on odotettavissa keskinkertainen puolukkasato. Kymmenessä tutkimusmetsässä kukkia on ollut runsasta tai erittäin runsasta satoa ennustava määrä.

Normaalin kesäsään vallitessa puolukan kypsymisennuste on Etelä- ja Keski-Suomessa 22.- 31.8. ja Oulun ja Lapin lääneissä marjat kypsyvät poimittavaksi syyskuun ensimmäisestä viikosta lähtien (Kuva 4). Puolukan poiminta-aikaa kestää kypsymisestä aina lumien tuloon asti.

Suomuuraimen kukinta runsasta
Suomuuraimen kukinta alkoi avosoilla ja vähäpuustoisilla rämeillä lämpimän sään vallitessa eri puolilla valtakuntaa kesäkuun alkupuolella: 8.6. Kannus, Suomussalmi, Kolari, 9.6. Punkaharju ja Multia, 10.6. Vaala, 11.6. Evijärvi, Muhos, Simo, Kuusamo. Seuraavalla viikolla (12.-18.6.) avoimilla ja vähäpuustoisilla suotyypeillä suomuurain kukki koko maassa. Puustoisissa korvissa ja korpirämeillä kukkia esiintyi juhannusviikolla.

Kukkien lukumäärä oli 40:llä inventoidulla suolla keskimäärin 42 kukkaa neliömetrillä, mikä on suurin lukumäärä valtakunnan marjasatotutkimuksen kymmenen vuoden historiassa. Hyvä suomuurainsato saadaan tänä vuonna koko valtakunnan alueelta etelän suolampareilta Lapin aapasoille asti. Suomuurain on kaksikotinen kasvi, mikä tarkoittaa sitä, että hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Soilla voi siten esiintyä runsaasti vain hedekukkaisia yksilöitä, eikä tällaisille suoalueille muodostu marjoja.

Kukinnan ajoittuminen oli tänä vuonna noin viikon keskimääräistä myöhemmin, sillä toukokuun jälkipuoliskon kylmistä säistä johtuen kukan varsi kehittyi hitaasti. Kesäkuun alkupuolella lämpimän sään vallitessa kukkavarsi kasvoi nopeasti ja kukinta pääsi alkamaan.

Otollisten säitten vallitessa suomuuraimen kypsyminen ajoittuu avo- ja vähäpuustoisilla soilla heinäkuun puolivälin jälkeen (17.-23.7.). Suomuuraimen hedelmä, jota marjaksi kutsumme, on nyt supulla ja punertuminen on alkanut. Marja on kypsänä tavallisesti keltainen, oranssin punainen kuten appelsiini. Toivoa sopiikin, että suomuuraimen poiminta alkaisi vasta marjan kypsyttyä keltaiseksi.

Suomuurainta sanotaan Pohjolan appelsiiniksi marjan kullankeltaisen värin takia, mutta myös marjan C-vitamiinipitoisuus on korkea: 100 g:ssa kypsiä marjoja on C-vitamiinia 100 mg eli kymmenkertainen määrä puolukkaan verrattuna. Kypsät marjat ovat olleet vuosisatoja Pohjolan (Suomi, Ruotsi, Norja) asukkaille tärkeä C-vitamiinin lähde ja keripukin estäjä. Marjoja käytetään sellaisenaan, kakkujen maustajana ja koristeena tai jäätelön kanssa. Marjojen aromikas maku on parhaimmillaan mehuissa ja likööreissä.

Sienistä ei vielä paljon havaintoja
Ensimmäiset koivunpunikkitatit ja lehmäntatit ovat nousseet jokien ja järvien rantametsiin. Heinäkuun aikana myös kantarellit nousevat heinien seasta koivumetsiin, samoin koivu- ja keltahapero, jotka molemmat ovat hyviä ruokasieniä. Jos kosteutta riittää maassa, kuusikoissa lymyävästä herkkutatista voisi odottaa parempaa satoa kuin kahtena viime vuonna. Männynherkkutatti on mäntykankaitten arvokas ruokasieni ja viimeksi männynherkkutatista oli erinomainen sato Itä-Suomessa vuonna 2003.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi