Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 19.06.2006

Metsäenergian hyödyntämismahdollisuudet lupaavia Itä- ja Keski-Euroopassa

Metsähake on lupaava polttoaine korvaamaan kivihiiltä energiantuotannossa Koillis-Puolassa. Metsähake tarkoittaa hakkuutähteestä, harvennuspuusta tai kantopuusta tehtyä polttohaketta. Puun energiakäytön kannustimia ovat mm. hiilidioksidin päästökauppa, uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön korkeampi markkinahinta, bioenergian hyvä imago sekä kivihiilen käytön haittamaksut.

Koillis-Puolan voimalaitos oli ensimmäinen kohde tutkimuksessa, joka on osa ClimBus-teknologiaohjelman ”EU:n puuenergiavarat, energiateknologian markkinat ja bioenergiakauppa” hanketta. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ohella hankkeeseen osallistuvat VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Voimalaitoksen nykyinen polttoaine on kivihiili, mutta yhtiö harkitsee yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotantolaitoksensa (CHP-laitos) yhden kattilan modernisointia biomassaa polttoaineena käyttäväksi leijupetikattilaksi. Modernisoinnin jälkeen voimalaitoksen polttoaineen kulutus on 320 000 kiintokuutiometriä metsähaketta vuodessa. Investoinnin kannattavuuden varmistamiseksi voimalaitosyhtiö tarvitsee tietoa biopolttoaineiden saatavuudesta ja metsähakkeen korjuukustannuksista.

Tulosten mukaan harvennuspuu on metsähakkeen tärkein raaka-ainelähde CHP-laitoksen ympäristössä. Harvennuspuun, pääasiassa huonolaatuista mäntyä, osuus metsähakkeen kokonaispotentiaalista on 57 %. Päätehakkuiden hakkuutähteiden talteenottoa rajoittaa alueen metsien mäntyvaltaisuus ja ainespuun hakkuu miestyönä, jonka jäljiltä hakkuutähteet on erikseen esikasattava.

Metsähakkeen käyttöpaikkahinta ei juurikaan poikennut suomalaisesta hintatasosta. Puolassa kustannuksia nostivat hakkeen pitkät kaukokuljetusmatkat sekä 40 tonnin kokonaismassarajoitteesta johtuva autokuljetuksen puolta pienempi hyötykuorma. Kustannuksia puolestaan alensivat matalat työvoimakustannukset, jotka olivat alle puolet Suomen kustannustasosta.

Maatalouden sivutuotteena syntyvää olkea ei ole saatavilla energiantuotantoon, sillä pääosa oljesta käytetään maataloudessa karjan kuivikkeena tai rehuna. Lisäksi energiakasvien, kuten triticalen ja pajun viljely on vielä kokeiluasteella. Metsäteollisuuden sivutuotteiden (kuori ja puru) hintataso osoittautui kilpailukykyiseksi, mutta nykyisillä tuotantomäärillä sivutuotteet hyödynnetään jo kokonaisuudessaan joko metsäteollisuuden omassa energiantuotannossa tai levyteollisuuden raaka-aineena.

Joulukuussa 2004 alkanut tutkimushanke kestää 2,5 vuotta, ja sitä rahoittaa Tekesin lisäksi Kesla, Kvaerner Power, Pentin Paja, Vapo ja Wärtsilä Biopower. Tutkimushankeen tavoitteena on avata uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle bioenergiateknologialle EU:n alueella sekä tuottaa tietoa kansainvälisessä bioenergiakaupassa tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista suomalaisten yritysten liiketoimintaan. Tutkimus tehdään kokoamalla suomalaisten teknologiantoimittajien käyttöön tietoa kohdealueiden energiasektorista ja biomassavaroista, organisaatioista sekä infrastruktuurista.

Projektin rahoittajayritysten tietotarpeiden mukaan tarkempaan analyysiin valitaan kolme tai neljä Keski- ja Itä-Euroopan valtiota. Tapaustutkimuskohde on kohdemaassa sijaitseva voima- tai lämpölaitos. Case-tarkastelussa käydään läpi metsähakkeen ja muiden biopolttoaineiden saatavuus käyttöpaikan ympäristössä, kohteeseen soveltuva metsähakkeen korjuuteknologia ja toimituslogistiikka sekä kohteeseen soveltuvat laitosvaihtoehdot ja kokoluokka. Tapaustutkimukset tehdään Metlan, VTT:n ja paikallisten kumppaneiden välisenä yhteistyönä.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi