Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 14.06.2006

Valtakunnan metsien 10. inventoinnin tulokset: Puuston vuotuinen kasvu 97 miljoonaa kuutiometriä

Kasvun lisäys suurin nuorissa mäntymetsissä

Suomen metsien puuvaranto on Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) uusimpien mittausten mukaan 2177 miljoonaa kuutiometriä.  Puuston vuotuinen kasvu on 12 % suurempi kuin edellisessä inventoinneissa mitattu kasvu. Tiedot perustuvat valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) kahden ensimmäisen vuoden (2004 – 2005) mittauksiin. Inventoinnin tulokset on julkaistu tuoreessa Metsätieteen aikakauskirjassa.

Puuvaranto 2,18 miljardia kuutiometriä
Inventointitulosten mukaan puuston kokonaistilavuus on 2,18 miljardia kuutiometriä. Puustosta puolet on mäntyä, vajaa kolmannes kuusta, 12 % hieskoivua, 4 % rauduskoivua ja loput muuta lehti- ja havupuuta.

Edelliseen inventointiin (VMI9, 1996-2003) verrattuna metsiemme puuvaranto on lisääntynyt 4 % eli 85 miljoonaa kuutiometriä. Lisäys on ollut mäntyä ja lehtipuustoa. Männyn ja lehtipuuston lisäys selittyy sillä, että mänty- ja lehtipuuvaltaiset metsät ovat pääosin nuoria metsiä. Nuorissa metsissä kasvu on nopeaa, mutta hakkuumahdollisuudet pienemmät. Kuusen määrä metsä- ja kitumaalla on pienentynyt 40 miljoonaa kuutiometriä eli noin 6 %. Kuusivaltaiset metsät ovat suurelta osin varttuneita ja uudistuskypsiä metsiä, mikä on mahdollistanut kuusen suhteellisen runsaat uudistushakkuut.

Puuston vuotuinen kasvu 97 miljoonaa kuutiometriä
Inventoinnissa koepuista mitataan läpimitan kasvu ja havupuilla myös pituuskasvu. Mittauksista laskettu inventointia edeltäneen viiden vuoden keskimääräinen kasvu on 97,1 miljoonaa kuutiometriä. Kasvu on 12 % suurempi kuin VMI9:ssä mitattu puuston kasvu. Puuston kasvusta 47,4 miljoonaa kuutiometriä (49 %) on mäntyä, 27,7 miljoonaa kuutiometriä kuusta (29 %) ja 22,0 miljoonaa kuutiometriä (23 %) lehtipuuta. Kasvun lisäys on ollut mäntyä ja lehtipuuta, kuusen kasvussa ei ole ollut merkittävää muutosta. Männyn ja lehtipuuston kasvun voimakas lisäys selittyy sillä, että mänty- ja lehtimetsät ovat pääosin nuoria, voimakkaan kasvun vaiheessa. Männyn osalta tulosta selittää myös se, että VMI9:n aikaan männyt kasvun taso oli suuressa osassa maata selvästi alempi kuin pitkän aikavälin keskimääräinen kasvun taso.

Puuston vuotuinen poistuma (hakkuupoistuma ja luonnonpoistuma) on viimeisen viiden vuoden aikana ollut 71 % ajankohdan keskimääräisestä kasvusta. Männyn ja lehtipuuston kasvu on ollut selvästi poistumaa suurempi, kuusen kasvu taas hieman poistumaa pienempi.

VMI10 uudella järjestelmällä
Suomen metsävaroja ja metsien tilaa on seurattu valtakunnan metsien inventoinneilla 1920-luvulta lähtien. Otantajärjestelmää on nyt muutettu siten, että mittauksia tehdään vuosittain koko maassa aiemman alueittain edenneen inventoinnin asemasta. Uuden otantajärjestelmän ansiosta metsien seuranta nopeutuu, ja koko maasta voidaan tuottaa samojen vuosien mittauksiin perustuvaa tietoa.

Valtakunnan metsien inventoinnista vastaa Metla, mutta vuodesta 2005 alkaen myös metsäkeskukset ovat osallistuneet tiedonkeruuseen. VMI10:een liittyvät maastomittaukset aloitetiin vuonna 2004, ja viimeiset mittaukset valmistuvat vuoden 2008 loppuun mennessä. Maastomittaukset jatkuvat kesällä eri puolilla Suomea 22 maastoryhmän voimin. Tiedotusvälineet ovat tervetulleita tutustumaan maastoryhmien toimintaan.

Julkaisu: Kari T. Korhonen, Juha Heikkinen, Helena Henttonen, Antti Ihalainen, Juho Pitkänen & Tarja Tuomainen. 2006. Suomen metsävarat 2004–2005. Metsätieteen aikakauskirja 1B/2006.

Liite 1: Maamme metsävaratietoja
Liite 2: Kartta

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi