Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 13.06.2006

Männikön uudistamismenetelmien taloudellinen analyysi

Kylvö antaa hyvän taloudellisen tuloksen

Metlassa tehdyn tutkimuksen mukaan metsänuudistamiseen kannattaa pääsääntöisesti investoida sitä vähemmän mitä korkeampi on puustoon sidotun pääoman vaihtoehtoisen käytön tuotto. Jos reaalikorko on matala, tuottavat istutus ja kylvö muokattuun maahan parhaan taloudellisen tuloksen. Jos taas korko on korkealla, luontainen uudistaminen ja kylvö ovat kannattavia.

Maanmuokkauksella, istutuksella ja kylvöllä saavutetaan varmimmin nuoren metsän tavoitetiheys. Luontaisessa uudistamisessa taimikon alkukehitys on hitaampaa ja puustot harvempia ja aukkoisempia. Luontaisen uudistamisen välittömät kustannukset ovat kuitenkin pienempiä kuin istutuksen ja kylvön kustannukset.

Suuri siemenpuutiheys (100 runkoa/ha) tuottaa paremman taloudellisen tuloksen kuin pieni tiheys (25 runkoa/ha) männyn luontaisessa uudistamisessa. Kasvatettavat puustot ovat tiheämpiä ja alkukehitys nopeampaa. Suuren siemenpuutiheyden taloudellista tulosta parantaa suurempi kasvu siemenpuuvaiheessa. Siemenpuustosta aiheutuvat kustannukset kuitenkin heikentävät luontaisen uudistamisen edullisuutta kylvöön verrattuna etenkin korkeilla koroilla.

Laskentakorko vaikuttaa uudistamisketjujen suhteelliseen edullisuuteen.

Kuvassa esitetään keskiarvot ja keskihajonnat maksimoiduista nettotulojen nykyarvoista (NPV) 12 vaihtoehtoiselle uudistamisketjulle. Laskennan lähtötilana on 50-vuotias mäntymetsä, jota voidaan vielä harventaa ja uudistaa optimaalisena ajankohtana keinollisesti tai luontaisesti.

Matalalla 1% reaalikorolla maanmuokkaukseen ja keinolliseen uudistamiseen perustuvat ketjut tuottavat parhaan taloudellisen tuloksen.

Istutuksen edullisuus kuitenkin huononee voimakkaasti koron kasvaessa suurten perustamiskustannusten takia. Luontainen uudistaminen antaa parhaan taloudellisen tuloksen 3% korolla.

Luontainen uudistaminen ja kylvö antoivat yhtä hyvän tuloksen 5% korolla. Erot taloudellisessa tuloksessa eri käsittelyjen välillä olivat merkitsevimpiä korkeilla koroilla.

Tutkimuksessa selvitettiin männikön uudistamisen taloudellista kannattavuutta yhdistämällä mittaustietoja Pohjois-Hämeessä sijaitsevasta maastokokeesta metsikkötason taloudelliseen optimointiin. Maastokokeessa selvitettiin 12 erilaisen uudistamisketjun vaikutuksia taimettumiseen ja puuston alkukehitykseen. Vertailtavia uudistamismenetelmiä olivat kylvö, istutus ja luontainen uudistaminen (100 tai 25 siemenpuuta/ha). Vertailtavat maanmuokkausmenetelmät olivat äestys, tehostettu äestys ja muokkaamaton. Kymmenen vuotta uudistamishakkuun jälkeen mitatut taimikon puustotiedot syötettiin lähtöpuustoiksi prosessipohjaiseen kasvumalliin, jonka avulla puuston kehitys ennustettiin kiertoajan loppuun saakka. Hakkuut (harvennusten lukumäärä, voimakkuus, ajoitus ja päätehakkuun ajankohta) optimoitiin kullekin erilaista uudistamisketjua edustavalle lähtöpuustolle.

Tutkimuksessa ei ollut käsittelyä, jossa uudistamistoimet päätehakkuun jälkeen olisi jätetty tekemättä. Alustavien vertailujen mukaan suunnitelmallinen ja kustannustehokas uudistaminen kuitenkin antaa selvästi paremman taloudellisen tuloksen hoitamattomuuteen verrattuna 3% ja sitä matalammilla koroilla.

Julkaisu: Kari Hyytiäinen, Sakari Ilomäki, Annikki Mäkelä, and Kaarlo Kinnunen. Economic analysis of stand establishment for Scots pine. Canadian Journal of Forest Research, Volume 36(5). ISSN 1208-6037. Pages 1179–1189

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi