Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 29.05.2006

Maailmanlaajuisen siperianlehtikuusikoesarjan kokeita Suomeen

Punkaharjulle ja Rovaniemelle perustetaan lehtikuusen alkuperäkokeita. Kokeet kuuluvat ainutlaatuisen laajaan koesarjaan, jonka siemenaineisto on kerätty 1990-luvun lopulla venäläis-pohjoismaisena yhteistyönä. Keruukohteena oli lehtikuusen koko levinneisyysalue Venäjällä, Äänisjärveltä Tyynellemerelle. Tällä siemenaineistolla on perustettu kokeita jo maapallon pohjoisosien kaikkiin kolkkiin: Ruotsiin, Norjaan, Islantiin, Venäjälle, Japaniin, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.

Lehtikuusen alkuperäkokeiden perustaminen on osa laajempaa SIBLARCH (Decay resistant timber – Siberian larch compared to Scots pine in forestry and products) -nimistä hanketta, joka kuuluu Interreg III B Pohjoinen Periferia ohjelmaan. Sen tarkoituksena on edistää siperianlehtikuusen käyttöä metsätaloudessa ja puutuotteissa. Hanke toteutetaan tutkimusorganisaatioiden, alueellisten toimijoiden ja yritysten välisenä yhteistyönä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Venäjällä.

Metlan Punkaharjun yksikkö osallistuu hankkeeseen perustamalla lehtikuusikokeet Metlan tutkimusmetsiin Punkaharjulle ja Rovaniemelle. Kokeissa on mukana lähes 400 puun siementä 25 alkuperäalueelta. Taimia kokeisiin istutetaan lähes 15 000 ja kokeiden pinta-ala on yhteensä noin 8 hehtaaria. Punkaharjulla koetaimien istutus tapahtuu viikoilla 21 ja 22, ja Rovaniemellä viikolla 24. Hankkeen toinen osakas Suomesta on YTI Tutkimuskeskus Mikkelistä. Se tutkii lehtikuusipuutavaran kuivausmenetelmiä.

Ulkomaisten puulajien koeviljelyn tarkoituksena on selvittää, löytyisikö muualta puulajeja, jotka olisivat joiltakin ominaisuuksiltaan parempia kuin meillä luontaisina kasvavat puut. Lehtikuusten on todettu olevan ulkomaisista puulajeista kaikkein lupaavimpia. Ne kasvavat viljavalla kasvupaikalla paremmin kuin kotimainen kuusi tai mänty, ja lisäksi lehtikuusen puuaines poikkeaa ominaisuuksiltaan kotimaisista. Jo nuorella iällä huomattavan suuri osa lehtikuusen rungosta on lahonkestävää sydänpuuta.

Lehtikuusi on luonnollinen vaihtoehto kemiallisesti kyllästetylle puutavaralle. Yksi Suomessa käsitellään vuosittain 350 000 m 3 puuta, lähinnä mäntyä, kreosiitilla tai kupari-, kromi- ja arsenikkisuoloilla. Puunkyllästys on ympäristön suurin raskasmetallilähde Skandinaviassa.

Lehtikuusi oli yksi ensimmäisistä jääkauden jälkeen Skandinaviaan ja Suomeen saapuneista puulajeista, mutta jostakin tuntemattomasta syystä se hävisi alueelta jo esihistoriallisella ajalla. Ihmisen toimesta sitä on tuotu takaisin 1700-luvulta alkaen. Vuonna 1738 perustettu Raivolan lehtikuusikko Karjalan kannaksella oli 1800-luvulla innostuksen ja siemenen lähde muualle Suomeen perustetuille lehtikuusikoille. Tällä hetkellä Suomessa on lehtikuusimetsiä noin 20 000 ha (0,1 % maamme metsistä). Suomessa viljelty lehtikuusi on pääosin Raivolan kantaa olevaa siperianlehtikuusta, ja siemen metsänviljelyyn on tuotettu kotimaisilla siemenviljelyksillä. Perustettavista kokeista toivotaan löytyvän vielä nykyistä parempia alkuperiä lehtikuusen viljelyyn Suomessa.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi