Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 23.05.2006

Suometsien merkitys Suomen metsätaloudessa on nopeasti kasvamassa

Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan suometsien osuus Suomen metsien kokonaiskasvusta on jo noin neljännes. SUO-tutkimusohjelman loppuraportin mukaan suometsätalous on monessa suhteessa haastavampaa kuin perinteinen kangasmetsien metsätalous. Esimerkiksi suometsien puunkorjuuongelmat eivät kuitenkaan pääsääntöisesti ole teknisiä vaan taloudellisia.

Ojitusaluemetsien vuotuinen kasvu oli valtakunnan metsien yhdeksännen inventoinnin (VMI9) mukaan noin 24 miljoonaa m3 ja vuotuiset hakkuut olivat noin 9 miljoonaa m3 . Metsänparannustoiminnalla on saatu aikaan noin 15 miljoonan kuutiometrin vuotuinen kasvunlisäys eli suopuustojen kasvu on lähes kolminkertaistunut luonnontilaan verrattuna. Parin vuosikymmenen kuluessa ojitusaluemetsien osuus Suomen metsien hakkuumahdollisuuksista tulee nousemaan noin neljännekseen.

Käyttökelpoisen typen määrä ratkaisee kasvupaikan potentiaalisen puuntuotoksen tason. SUO-ohjelman tutkimuksissa vahvistui männyn kasvun ja turpeen typpipitoisuuden välinen kiinteä riippuvuus. Tutkimuksissa vahvistui myös typen ja turpeen maatumisasteen keskinäinen yhteys. Tulos mahdollistaa halvan ja helposti maastossa määritettävän maatumisasteen käyttämisen typpitalouden arvioimisessa. Tutkimuksissa saatiin lisätietoa myös turpeen typpipitoisuuden ja lämpösumman raja-arvoista, joiden alapuolella lannoitus ei enää lisää puuston kasvua. Näitä tuloksia voidaan käyttää hyväksi myös valittaessa kunnostusojituskohteita varsinkin Pohjois-Suomessa. Lämpösumma vaikuttaa puille käyttökelpoisen typen määrään siten, että turpeen kokonaistyppipitoisuuden on pohjoisessa oltava korkeampi kuin etelässä, jotta puusto kasvaisi yhtä hyvin.

SUO-ohjelman aikana kerättiin valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) pysyviltä koealoilta laaja turvenäyteaineisto. Aineisto on poikkileikkaus turvemaiden ravinnevaroista. Tulevaisuudessa voidaan VMI-kasvipeitekuvaukset, puusto- ja kasvupaikkakuvaukset yhdistää turpeen ravinnevaratietoihin.

Ravinnepuutokset (fosfori, kalium) rajoittavat suopuiden kasvua runsastyppisillä mustikka- ja puolukkaturvekankailla. Lannoitustutkimuksissa vahvistui käsitys fosforilisäyksen pitkäaikaisesta, yli 30 vuotta kestävästä puuston kasvua ja ravinnetilaa parantavasta vaikutuksesta. Lannoitekaliumin vaikutusaika vastaavasti jäi 15–20 vuoteen käytettäessä vesiliukoisia yhdisteitä; hidasliukoisilla kaliumlannoitteilla (biotiitti) vaikutus kesti pitempään, vähintään 20–25 vuotta. Lannoitus fosforilla ja kaliumilla voimisti puuston kasvua sitä enemmän ja oli sitä kannattavampaa, mitä runsastyppisemmästä kasvupaikasta oli kyse ja mitä eteläisempi oli kohteen maantieteellinen sijainti: ravinnepuutoksista kärsivissä metsiköissä lannoitettujen puiden kasvun taso kohosi yli kaksinkertaiseksi lannoittamattomaan verrattuna. Suopuustojen kasvua voitiin merkittävästi parantaa myös puutuhkalla.

Suopuuston tekninen laatu on hyvä erityisesti järeissä kuusikoissa. Varsinkin puuaineen tiheys, lujuus ja jäykkyys ovat hyviä. Soiden kuusikoissa ei esiinny kivennäismailla yleistä maannouseman aiheuttamaa lahoa. Suokuusikoiden hakkuukertymät, rungot ja tukit ovat kuitenkin pienempiä ja puuaine yleensä kuivaoksaisempaa. Turvemaiden männiköissä esiintyy runsaasti tyvilenkoutta, lylypuuta ja mutkaisuutta. Kuivaoksaisuutta esiintyy myös enemmän soilla kuin kivennäismailla. Suopuustojen puuaines ei ensimmäisen puusukupolven aikana ole niin tasalaatuista kuin kivennäismailla, koska ennen ojitusta syntynyt puuaines on erilaista kuin ojituksen jälkeen syntynyt. Kuitupuun kohdalla turvemailta saatavan ensiharvennuspuun korkea kuoripitoisuus, puuaineen alhainen tiheys ja pieni sellun saanto nostavat sellun valmistuskustannuksia. Kuitupuu on kokonaisuutena samantasoista sellun raaka-ainetta kuin kangasmailla.

Turvemaiden puunkorjuuongelmat eivät pääsääntöisesti ole teknisiä vaan taloudellisia. Metsäkuljetuksen ongelmana on kantavuus. Keskikokoinen kuormatraktori on kustannuksiltaan järkevin ratkaisu. Pienempi telamaasturi on kallis pienemmän kuormakoon ja pitkien kuljetusmatkojen vuoksi. Hakkuukoneista soveltuvat pienet, alle 12 tonnin painoiset koneet turvemaille hyvin pienempien käyttötuntikustannusten vuoksi. Pienillä hakkuukoneilla voidaan käyttää niin sanottua hakkuu-uramenetelmää, jolloin metsäkuljetuksessa voidaan käyttää harvempaa uraverkostoa.

SUO-ohjelman tulosten mukaan suuri osa kunnostusojituksen aiheuttamasta vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta voidaan estää laskeutusaltailla ja pintavalutuskentillä. Fosforin huuhtoutumista vesistöihin voidaan vähentää pitämällä pohjavesipinta alhaalla päätehakkuiden yhteydessä tekemällä kunnostusojitus samanaikaisesti. Fosforin huuhtoutumista voidaan vähentää myös lisäämällä lannoitteisiin alumiini- ja rautayhdisteitä. Puuntuhkalannoituksessa fosforin huuhtoutumisriski on vähäinen.

Julkaisu: Ahti, E., Kaunisto, S., Moilanen, M. ja Murtovaara, I. (toim.) 2005. Suosta metsäksi. Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä käyttö. Tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 947.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi