Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 23.05.2006

Puutieteellä paljon uusia haasteita – apuna soveltava ote ja monipuolinen tutkimusyhteistyö

Puun ominaisuuksien ja käyttömahdollisuuksien tutkimus on ollut myötätuulessa viimeiset 10 vuotta. Tutkimus on tukenut tänä aikana liikevaihtonsa kaksinkertaistaneen puutuoteteollisuuden tuote- ja teknologiakehitystä, sekä puun laadunhallintaa metsänkasvatuksessa ja puukaupassa. Samoin on pureuduttu puunkäyttäjien toiminta- ja kilpailuympäristön muutoksiin ja erilaisiin asiakasvaatimuksiin sopeutumiseen. Tutkimus- ja kehittämistyön haasteet lisääntyvät jatkossa, kuten myös uuden tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet. Muun muassa nämä kysymykset ovat esillä Puutiede tänään -seminaarissa Joensuun Metla-talossa 23.5. Seminaarin järjestää Metlan tutkimusohjelma "Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki"(PKM) ja Joensuun toimintayksikkö, jonka 25-vuotisjuhlallisuuksiin seminaari liittyy.

Seminaarin aluksi perehdytään metsänkasvattajan mahdollisuuksiin tuottaa hyvää laatua. Perusta korkealaatuiselle myyntipuulle luodaan jo metsänuudistamisessa ja taimikonhoidossa, mutta myös sopivilla harvennustavoilla, kiertoajalla ja metsänparannustoimilla voidaan lisätä puuston markkina-arvoa. Puutuotteiden lahon-, homeen- ja säänkestoon voidaan vaikuttaa raaka-aineen valinnan ja metsägenetiikan kautta. Pitkäaikaiskestävyys muodostuu puun ominaisuuksien sekä puutuotteen käsittelyn, rakenteellisen suojauksen ja käytön aikaisen huollon pohjalta. Kestävyys on lujuuden, keveyden, oikean ja tasaisen kosteuden ja mitta- ja muotopysyvyyden ohella keskeinen puun käytön vaatimus rakentamisessa, yhtenä osana käyttövarmuutta, -turvallisuutta, terveellisyyttä ja ympäristösuorituskyvyn kokonaisuutta.

Nykyaikainen puunkorjuu on puuraaka-aineen esijalostusvaihe, jossa ratkaistaan paljon erityisesti tukkipuun käytön kannattavuudesta ja jatkojalostuksessa saatavasta lisäarvosta. Tutkimuksissa on todettu leimikon arvonmuodostuksen olevan osin erilaista myyjän ja ostajien näkökulmista. Mitta- ja laatuvaatimusten ohella leimikon arvoon vaikuttavat olennaisesti myös käytettävissä olevat puutavaralajien yhdistelmät. Tukki- ja kuitupuun tavoin myös energiapuun on oltava sopivan laadukasta käyttäjän tarpeisiin. Lämpö- ja sähkölaitoksilla on omat vaatimuksensa puupolttoaineilleen, mutta myös yksityiset kuluttajat ovat entistä laatu- ja hintatietoisempia. Puutieteen panosta kaivataan jatkossa siis myös energiapuun käytön edistämisessä, muutenkin kuin mittausmenetelmien kehittämisessä.

Uusien puutuotteiden kehittäminen, ja jo olemassa olevien tuotteiden parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita puutieteessä. Tätä varten tehdään perustutkimusta, jonka tulokset ovat jo konkretisoituneet esim. aikaisemmin hyödyttöminä pidettyjen raaka-ainelähteiden käyttönä (pienpuu, haapa, puun tisleet, puutuoteteollisuuden sivutuotteet) ja uusien teollisten valmistusmenetelmien (esim. lämpö- ja puristuskäsittelyt) ja materiaali- ja tuoteominaisuuksien mittausmenetelmien (esim. puutavaran laadutusasemat, tukkiröntgen) käyttöönottona. Toistaiseksi melko vähän hyödynnetty mahdollisuus on puukemian ja -fysiikan valjastaminen laajentamaan puun käyttöä perinteisistä tuoteryhmistä esim. biohajottamoihin ja parantamaan tuoteominaisuuksia esim. lujituksella tai pintakäsittelyllä. Suuria odotuksia on myös ns. älytuotteista, joissa paperi- ja puutuotteisiin yhdistetään erilaisia käyttäjää palvelevia ominaisuuksia. Asiakasnäkökulma ohjaa puunkäytön tulevaisuutta. Puutuotteiden markkina- ja kilpailukykytutkimuksissa on tunnistettu ja arvotettu kiinnostavalla tavalla niitä kriteerejä, joiden perusteella asiakas valitsee tuotteen. Aineettomien hyötyjen on todettu tulleen entistä tärkeämmiksi kuluttajille, kun taas teolliset asiakkaat arvostavat edelleen eniten tuotteiden teknistä toimivuutta ja hyvää hinta-laatusuhdetta.

Metlan puutieteen tutkimus keskittyy Joensuun ja Vantaan toimintayksiköihin kummankin yksikön vahvuuksia hyödyntäen. Suuri osa tutkimuksista kuuluu Joensuusta johdettuun tutkimusohjelmaan ”Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki” (2002-2007). Tutkimushankkeissa tehdään laajaa yhteistyötä mm. VTT:n, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen, Metsäteho Oy:n, Oy Keskuslaboratorio Ab:n sekä useiden suomalaisten ja eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Hankkeisiin ja niiden rahoitukseen osallistuu metsäsektorin suur- ja pk-yrityksiä metsäteollisuus- ja metsäenergia-aloilta sekä tietysti julkisrahoittajia.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi