Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 22.05.2006

Marjastus on yksi suosituimmista ulkoiluharrastuksista
Tulevaisuudessa marjastajien määrä vähenee

Maaseutupaikkakunnalla asuvat osallistuvat kaupunkilaisia yleisemmin marjastukseen, mutta mökkeilevät kaupunkilaiset ovat lähes yhtä innokkaita marjastuksen harrastajia. Nuoret aikuiset marjastavat vanhoja vähemmän ja naiset ovat aktiivisempia kuin miehet.

Marjastus on edelleen yksi suomalaisten suosituimmista ulkoiluharrastuksista. Yli puolet (56 %) suomalaisesta aikuisväestöstä harrastaa marjastusta keskimäärin seitsemän kertaa marjastuskauden aikana. Maaseutupaikkakunnalla asuvat osallistuvat kaupunkilaisia yleisemmin marjastukseen, mutta mökkeilevät kaupunkilaiset ovat lähes yhtä innokkaita marjastuksen harrastajia. Marjastuksen harrastamisessa näyttää olevan selviä sukupolvien välisiä eroja. Nuoret aikuiset marjastavat vanhoja vähemmän riippumatta asuinpaikkakunnasta. Naiset ovat aktiivisempia marjastusharrastuksessa kuin miehet. Koulutus tai tulot eivät vaikuta marjastusinnokkuuteen. Marjastuskertojen määrää selittävät parhaiten maaseudulla asuminen ja vapaa-ajan asunnon käyttömahdollisuus. Marjastusta harrastavat vähiten henkilöt, jotka asuvat suurissa kaupungeissa, ja joilla ei ole säännöllistä mahdollisuutta käyttää vapaa-ajan asuntoa. Nuoren kaupunkilaismiehen, jolla ei ole mökkeilymahdollisuutta, todennäköisyys osallistua marjastukseen on 27 %. Tähän, alhaisimman osallistumisosuuden ryhmään verrattuna maalla asuva tai mökkeilymahdollisuuden omaava iäkkäämpi (60-74 vuotias) nainen osallistuu marjastukseen 87 % todennäköisyydellä.

Tutkijat näkevät näissä marjastusharrastusta kuvaavissa luvuissa muutoksen siemenen. Jo nyt muualla kuten Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on havaittu, että kiinnostus metsäluontoa materiaalisesti hyödyntäviin harrastuksiin kuten metsästykseen ja marjastukseen on laskeva trendi. Se, että suomalaiset nuoret aikuiset marjastavat vanhempia sukupolvia vähemmän selittyy paljolti kaupungistumisella, ja myös osin eri ikäkausien kiinnostuksen vaihtelulla. Nuoristakin yli 80 % kuitenkin ilmaisee osaavansa marjastaa, eli he ovat lapsuudessaan oppineet erottamaan syötävät marjat ja tietävät mistä etsiä marjoja. Todennäköistä kuitenkin on, että tulevaisuudessa marjastuksen harrastajia on nykyistä vähemmän. Marjastusharrastuksen positiivisen tulevaisuuden kannalta tärkeään rooliin nousevatkin kesämökit, missä lapset oppivat äitien ja isoäitien opastuksella marjastustaidot. Mökkiympäristön metsillä on oma tärkeä roolinsa viedä tätä perinnettä eteenpäin: jos marjametsiä ei löydy läheltä, jää tärkeät taidot ehkä oppimatta ja eikä marjastusharrastus tartu.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, mitkä sosioekonomiset tekijät selittävät marjastusharrastukseen osallistumista ja harrastuskertojen määrää.Tutkimus on tehty Metsäntutkimuslaitoksen ja MTT:n yhteistyönä.

Julkaisu: Pouta, E., Sievänen, T. and Neuvonen, M. Recreational Wild Berry Picking in Finland - Reflection of a Rural Lifestyle. Society and Natural Resources, 19: 285-304, 2006.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi