Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 18.05.2006

Samat metsät elintärkeitä poro- ja metsätaloudelle Ylä-Lapissa

Ylä-Lapissa samat metsät ovat sekä porotalouden että metsätalouden ydinaluetta. Inarissa puuntuotantoa harjoitetaan Inarin altaan ympärillä ja jokivarsilla, koska siellä on kesällä korkeat, puun kasvun mahdollistavat lämpösummat. Talvella samoilla alueilla on ohut lumipeite, ja porot hakeutuvat systemaattisesti ohutlumisimmille alueille.

Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 2004 aloittaman Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö - hankkeen tavoitteena on tuottaa päättäjille vaihtoehtoisia eri elinkeinojen yhdistelmistä syntyviä tuotantostrategioita. Niiden tuottaminen edellyttää, että kahden kilpailevan maankäyttäjän poronhoidon ja metsätalouden suhteet selvitetään. Porotutkimuksessa etsitään vastausta siihen, miten metsätalous vaikuttaa porojen talvilaitumiin ja poronhoidon talouteen.

Metsikkörakenne vaikuttaa porojen ravintokasvien runsauteen. Esimerkiksi puuston ikä ja tilavuus vaikuttavat selvimmin lupon runsauteen. 100-vuotiaista metsistä lupottomia on 75 %, kun vastaava luku yli 200-vuotiaissa metsissä on kymmenen. Runsasluppoisia metsiä on eniten yli 200-vuotiaissa metsissä. Kun puuston tilavuus on riippuvainen metsikön iästä, poronhoidon ja metsätalouden intressit törmäävät. Ravintokasvien määriä on selvitetty erikoistutkija Eero Mattilan porolaiduntutkimuksessa, jonka koealoista noin 400 sijoittuu Inarin metsämaiden kankaille.

Metsikön ikä vaikuttaa myös poronjäkälän määrään. Inarin metsämaan kankailla poronjäkälää on enemmän varttuneissa ( yli 70- v.) kuin nuorissa metsissä. Sama ilmiö tulee esille myös muilla alueilla, joissa metsät ovat hakkuukierrossa ensimmäistä kertaa. Hakkuista johtuvan ikäluokkajakauman vaikutukset paliskunnan laiduntilanteeseen riippuvat nuorten ikäluokkien suhteellisesta osuudesta: mitä suurempi nuorten metsien osuus on, sitä enemmän jäkälä on vähentynyt verrattuna hakkuuta edeltäneeseen aikaan. Tutkimuksessa selvitetään myös ne syyt, joista jäkälän väheneminen päätehakkuissa ja nuorissa metsissä johtuu ja huomioidaan myös porotiheyden vaikutus.

Lumen syvyys kasvaa mitä korkeammalle mennään ja kitumailla lunta on yleensä selvästi enemmän kuin metsämailla. Tuntureiden etelä- ja länsirinteet ovat yleensä tuulten vuoksi suhteellisen ohutlumisia, mutta useimmissa Inarin paliskunnissa avotunturia on vähän. Alueelliset ja vuosien väliset vaihtelut lumen syvyydessä vaikuttavat porojen vasamääriin ja teuraspainoihin, ja voidaan olettaa, että hakkuiden haittavaikutukset tulevat näkyviin erityisesti vahvalumisissa paliskunnissa. Lumen jakautumista on mallinnettu tuhannen maastopisteen avulla, joista tunnetaan korkeus merenpinnasta ja paikallinen topografia.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi