Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 11.05.2006

Koivun lehteentulo alkoi suuressa osassa maata ennätyslyhyessä ajassa

Havaintoverkostoon lisätty metsätuhojen seuranta

Koivu tuli lehteen tänä vuonna ennätyksellisen lyhyen ajan sisällä suuressa osassa Suomea. Kun vielä 5.5.2006 fenologisen havaintoverkoston yhdelläkään seurantapaikalla ei ollut havaintoja lehteentulosta, niin jo kolme päivää myöhemmin koivun lehdet olivat hiirenkorvalla Keski-Lappia myöten. Normaalisti lehdet tulevat hiirenkorvalle Keski-Suomessa noin kaksi viikkoa ja pohjoisimmassa Lapissa vasta noin kuukautta myöhemmin kuin Etelä-Suomessa. Nopea lehteentulo tänä vuonna johtui ilman nopeasta lämpenemisestä koko maassa pitkän normaalia viileämmän kauden jälkeen.

Seurantaverkossa tutkitaan kasvien kasvurytmiikkaa, metsäpuiden siemensatoja sekä marja- ja sienisatoja. Seurantakohteina ovat hies- ja rauduskoivu, haapa, tuomi, pihlaja, harmaaleppä, kataja, mänty, kuusi, mustikka ja puolukka. Havainnoitavien ilmiöiden lukumäärä vaihtelee lajeittain. Esimerkiksi koivuilta tehdään havaintoja lehteentulosta, kukkimisesta, siementen varisemisesta ja ruskan ajoittumisesta. Havaintoja tehdään kaksi kertaa viikossa samoista puuyksilöistä. Metsäntutkimuslaitos perusti yhdessä yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten kanssa fenologisen havaintoverkoston vuonna 1996. Havaintopisteitä on ympäri Suomea noin 40. Suomen fenologinen havaintoverkko on nykyisin myös osa Euroopan laajuista fenologista seurantaa, jossa tavoitteena on luoda yhtenäinen tietokanta kaikista eurooppalaisista fenologisista verkostoista (http://www.dow.wau.nl/msa/epn/). Viime aikoina fenologiasta on tullut yhä tärkeämpi tieteenala ilmastonmuutoksen vuoksi, sillä kasvifenologia toimii tietynlaisena lämpötilojen vaihtelun bioindikaattorina. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat kohdistumaan erityisesti pohjoisiin ekosysteemeihin ja pitkät fenologiset havaintosarjat kertovat sekä kasvien vuotuisista kasvuvaihteluista että muuttuvista ympäristöoloista. Suomen havaintoverkoston tulosten perusteella hieskoivun lehteentulo on selvästi aikaistunut seurantajaksolla 1997-2006.

Havaintoverkostolla tehdään myös havaintoja yleisimmistä metsäpuiden tuhoista (kuusensuopursuruoste, koivunruoste, versosurma, mäntypistiäistuhot, hallatuhot kuusilla). Tuhojen seurantaa on nyt uudistettu. Uutta on tuhojen ajallinen seuranta kasvukaudella eli seurataan, milloin uusia tuhoja ilmaantuu ja miten ne etenevät. Uutta on myös kaarnakuoriaisten parveilun ajoittumisen seuranta mänty- ja kuusipöllipinoista purukasojen perusteella.

Fenologisen seurannan tulokset vuodesta 2000 lähtien 11 puulajin sekä mustikan ja puolukan vuosittaisesta fenologiasta ovat nähtävillä Metlan julkisilla sivuilla http://www.metla.fi/metinfo/fenologia/index.htm. Tältä sivulta löytyy mm. kuvasarjoja ja animaatioita. Muhoksen yksikössä on kehitetty myös kuvaseurantaa Kuvia julkaistaan lehtien kellastumiseen ja varisemiseen saakka osoitteessa http://www.metla.fi/metinfo/fenologia/index_ani.htm. Kun tiedetään tarkka päivittäinen rytmi, voidaan tutkia esimerkiksi yöhallojen ja sateiden vaikutusta kasvun etenemiseen. Aikaiseen kasvun käynnistymiseen liittyy kasvava yöhallojen riski, joka voi pahimmillaan vioittaa uusia nuoria versonosia.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi