Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 27.04.2006

Pohjoinen puu soveltuu raaka-aineeksi moniin arvokkaisiin puutuotteisiin

Pohjoisesta männystä valmistetut tuotteet säilyttävät muotonsa sään ja olosuhteiden vaihdellessa. Tuotteet ovat myös visuaalisesti kauniita, koska sydänpuuta on runsaasti ja oksat ovat pieniä. Pohjoisessa kasvanutta kuusta voidaan suositella etenkin hyviä mekaanisia ominaisuuksia vaativiin runkorakenteisiin, lujuuslajiteltuun sahatavaraan ja liimapuuksi.

Tutkimustuloksia esiteltiin Metsäntutkimuslaitoksen järjestämässä Raaka-ainetta pohjoisesta havupuusta -hankkeen loppuseminaarissa Rovaniemellä. Hanke käynnistyi vuonna 2003 Metsäntutkimuslaitoksen, Lapin liiton ja alan yritysten aloitteesta. Syynä olivat Lapissa toimivan pienen ja keskisuuren puutuoteteollisuuden vaikeudet saada riittävästi raaka-ainetta pohjoisesta. Hankkeessa on selvitetty pohjoisen puun erityisominaisuuksia ja soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin tavoitteena tukea puutuotealan tuotekehitystä ja kilpailukykyä.

Pohjoisen männyn puuaineen tiheys ja kutistuminen on tasaisempaa, kasvu hitaampaa ja sydänpuuosuus suurempaa kuin eteläistä alkuperää olevilla männyillä. Tämän ansiosta se soveltuu hyvin käyttökohteisiin, joissa raaka-aineelta vaaditaan mittatarkkuutta ja muotopysyvyyttä, kuten oviin ja ikkunoihin. Samaan suuntaan vaikuttaa ydintä ympäröivän nuorpuun pieni osuus. Mekaanisilta ominaisuuksiltaan pohjoinen mänty on tärkeimpiin kilpaileviin puulajeihin verrattuna parempaa tai vähintään yhtä hyvää. Pohjoisen männyn valtti on lujuusarvojen pienempi hajonta etelässä kasvaneeseen mäntyyn verrattuna.

Pohjoisessa kasvaneen kuusen korkea tiheys parantaa sahatavaran mekaanisia ominaisuuksia, kuten lujuutta, jäykkyytä ja kovuutta. Tiheydestä johtuvat erot materiaalien välillä tulivat selvästi esille, kun tutkittiin kuusen leikkauslujuutta pienillä virheettömillä koekappaleilla. Leikkauslujuus kuvaa esimerkiksi puu-metalli-liitosten kestävyyttä, samoin kuin ruuvien ja naulojen pitokykyä.

Lujuuslajiteltua kuusisahatavaraa käytetään rakennusten kantavissa rakenteissa, kuten kattoristikoissa ja runkorakenteissa. Käytöllä pyritään varmistamaan rakenteiden ja rakennusten käyttöturvallisuus sekä ohjaamaan sahatavara sen ominaisuuksien perusteella parhaiten soveltuviin käyttökohteisiin.

Kolme ja puoli vuotta kestänyt tutkimus- ja kehittämishanke on saanut pääosan rahoituksesta Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja kehittämisrahastosta Lapin TE-keskuksen kautta. Hanketta ovat rahoittaneet myös Pohjois-Suomessa toimivat puutuotealan yritykset ja Metsäntutkimuslaitos. Tutkimus on kohdistunut pääasiassa Lapin ja Koillismaan alueille.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi