Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 07.04.2006

Kuusentaimien lannoitustarve näkyy neulasten värissä

Puiden ja taimien typpilannoitus johtaa yleensä neulasten ja lehtien tummemman vihreään väriin, joten neulasväriä on usein käytetty ravinnepuutosten ja taimikunnon arviointiin käytännössä. Tässä tutkimuksessa tulokset osoittivat, että värimittarin ja jopa pelkän seitsenvärisen värikartan avulla on mahdollista räätälöidä mitta-asteikko, jolla lannoitustarve voidaan arvioida nopeasti taimitarhalla ja mahdollisesti myös taimikoiden alkukehityksen aikana metsässä.

Puiden lehtien ja neulasten viherhiukkasten eli klorofyllin määrä vaikuttaa yhteyttämiseen (fotosynteesiin) ja sitä kautta metsän kasvuun. Suuri osa kasvien typestä on sitoutuneena klorofylliin, jota voidaan siten käyttää epäsuorasti kasvin typpitilan mittaukseen. Monien puulajien tunnistus pohjautuu osin neulasten eri värisävyjen arviointiin. Toisaalta neulasväri voi riippua monista eri tekijöistä, joten sen yksinomainen käyttö eri arviointeihin ei ole aina yksiselitteistä.

Taimien neulasten klorofyllin ja typen pitoisuuden arviointi taimitarhoilla olisi periaatteessa neulasvärin perusteella huomattavasti yksinkertaisempaa kuin kemiallisia analyysejä käyttäen. Tutkimuksessa tarkasteltiin kaksivuotiaiden kuusentaimien neulasvärin, klorofyllin ja typen sekä kasvun suhdetta typensaatavuuteen kasvualustasta käyttämällä neljää eri typpilannoitustasoa (0, 2.5, 25 ja 125 mg/litra).

Tulosten mukaan Munsell-väriasteikon arvot (value-vaaleus, hue-sävy, chroma-kylläisyys) kuvastivat erittäin hyvin taimien klorofyllipitoisuuden vaihtelua.Väriasteikko ilmensi myös typpipitoisuuden vaihtelua, mutta riippuvuus oli löyhempi. Neulasten klorofyllipitoisuus väheni selvästi typpipitoisuuden laskiessa, kun neulasten typpipitoisuus oli alle optimin (alle 1.2 % N).

Neulasvärillä ei ollut merkitsevää riippuvuutta verson tai juurten kasvun kanssa yhden kasvukauden aikana. Pituuden ja läpimitan kasvu oli kuitenkin suurinta kahdella voimakkaimmalla lannoitustasolla. Juurten kasvu oli suurinta lannoituksessa, jossa annettiin typpeä 25 mg/litra ja selvästi pienin alhaisimmalla sekä korkeimmalla lannoitustasolla.

Ennen kuin tuloksia voidaan soveltaa käytännössä, tulisi neulasväritunnukset taimitarhalla ensin määrittää useampana vuonna käyttäen useampia taimilajeja ja kasvatusmenetelmiä, jotta esiintyvät vaihteluvälit saadaan haarukoitua luotettavasti. Ruotsissa Skogforsk on testannut kasvihuoneolosuhteissa hollantilaisten kehittämää kasvuston väriin perustuvaa typpilannoitustarpeen arviointisysteemiä. Menetelmän avulla pyritään täsmälannoittamaan eri kohtia kasvihuoneessa tarpeen mukaan .

Julkaisu: Heiskanen, Juha. 2005. Foliar color as an indicator of foliar chlorophyll and nitrogen concentration and growth in Norway spruce seedlings. Scandinavian Journal of Forest Research 20(4): 329-336.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi