Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 06.04.2006

Puuntuotosketjun mallisysteemi auttaa metsänomistajia ja teollisuutta tuotannon optimoinnissa

Miten kasvattaa ja käyttää puuta vielä paremmin? Miten saada enemmän puuta, joka vastaa paremmin teollisuuden tarpeita ja miten saada enemmän puusta irti teollisuudessa? Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsän kasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa -hanke (Puro) on etsinyt vastauksia näihin kysymyksiin monitieteisen, laaja-alaisen ja soveltavan puuntutkimuksen keinoin. Puro yhdistää puuntuotosketjun kokeellista, teoreettista ja soveltavaa tutkimusta. Kohteena ovat olleet mm. metsien käsittelyn vaikutus runkojen kasvuun, rakenteeseen ja puuainekseen sekä lajittelun ja katkonnan vaikutus raaka-aineeseen.

Hankkeessa kehitetyt mallit on yhdistetty simulaattoriksi, jonka avulla voidaan tutkia puuston määrän ja laadun kehitystä ja vertailla eri kasvatusvaihtoehtojen kannattavuutta. Malleilla voi myös optimoida raaka-aineen käyttöä puunjalostuksessa. Menetelmät tuovat vastauksia moniin metsäsektorin ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten: Millaiset harvennusohjelmat männyllä tuottavat parhaan taloudellisen tuloksen, kun panostetaan sahatavaran tuotantoon? Millainen hinnoittelu kannustaa metsänomistajaa tuottamaan laatua? Riippuuko kuusikon paras hoito siitä, tuotetaanko saha- vai sellupuuta?

Hankkeessa saatiin yhdistettyä eri alojen metsäosaamista ja käsiteltyä puuntuotosketjun kaikkia osia. Simulointiohjelmistoja ja tutkimustuloksia puun laadusta yhdistettiin mallisysteemiksi, jonka avulla voidaan tehdä laskelmia erilaisten metsänkäsittelyiden ja lajittelutapojen kannattavuudesta erilaisille puun teollisille loppukäyttömuodoille.

Metsänomistajan ei kannata panostaa mäntytukkien laatuun
Mallisysteemiä sovellettiin männyn ja kuusen tapaustutkimuksissa. Männyn tapaustutkimuksissa arvioitiin harvennusten kannattavuutta metsänomistajan ja sahan näkökulmasta sekä vertailtiin erilaisten laatukriteerien käyttöä raakapuun hinnoittelussa. Paras käsittelyketju oli erilainen riippuen siitä, tarkasteltiinko sitä metsänomistajan vai sahan näkökulmasta. Tulosten perusteella metsänomistajan ei kannata nykyhinnoilla tuottaa hyvälaatuista mäntytukkia, koska laadusta ei makseta, vaan hintaerot eri laatujen välillä ovat liian pienet.

Kuusen kuituominaisuudet eivät riipu harvennus- tai lannoituskäsittelyistä
Kuusen tapaustutkimuksessa arvioitiin kuusikuidun ominaisuuksia eri kasvatusvaihtoehdoilla. Tutkimusten mukaan kuituominaisuudet eivät riipu merkittävästi harvennus- tai lannoituskäsittelyistä. Eniten vaikutusta käsittelyillä oli sahatavaran pintapuusta saatavan hakkeen kuituominaisuuksiin.

Kehitetyt menetelmät perustuvat laajaan tutkimustietoon puiden kolmiulotteisen rakenteen kehittymisestä eri kasvuolosuhteissa. Mallijärjestelmä on riippumaton vallitsevista laatuluokituskriteereistä, ja se soveltuu hyvin erilaisten laskemien ja myös jatkotutkimuksen perustaksi.

Puro-tutkimushankkeeseen osallistui kuusi tutkimusryhmää Helsingin yliopistosta, Metsäntutkimuslaitokselta ja Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta. Hankkeen rahoitti Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö. Hankkeen tuloksia esiteltiin kongressikeskus Marinassa Metsäpäivien yhteydessä 29.3.2006.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi