Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 30.03.2006

Ojitus lisää rämeiden puu- ja pensaslajiston monimuotoisuutta

Ojitus lisää rämeiden puu- ja pensaslajiston lajimäärää sekä kasvattaa puuston läpimittajakauman vaihtelua. Korvissa ojituksen vaikutukset ilmenevät lähinnä vain lajien runsaussuhteiden muutoksina tai lajien vaihtumisena ilman että lajimäärä kasvaisi. Tiedot ilmenevät Metlan ja Joensuun yliopiston yhteistutkimuksesta, jossa selvitettiin suometsien kerroksellisuusrakennetta Suomessa.

Suomessa on metsäojitettuja turvemaita tällä hetkellä noin 5 miljoonaa hehtaaria ja ojittamatonta suoalaa noin 4,2 miljoonaa hehtaaria. Ojittamattomasta alasta puustoisia suotyyppejä eli rämeitä ja korpia on noin 60 %. Rämeillä pääpuulaji on mänty ja korvissa yleensä kuusi. Valtaosa suometsäekosysteemeistämme on edelleen nopeassa ja jatkuvan muutoksen tilassa ojituksen seurauksena.

Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata ja verrata puu- ja pensaskasvillisuutta eri ravinteisuusluokissa ja ojitussukkessiovaiheissa (ojittamattomat suot, ojikot, muuttumat, turvekankaat) korvissa ja rämeillä. Suometsien kerroksellisuutta ja lajilukumäärää verrattiin myös kivennäismaiden metsien vastaaviin ominaisuuksiin. Tutkimuksen aineistona olivat valtakunnan metsien inventoinnin vuonna 1995 mitatut pysyvät näytealat koko maassa.

Turpeen ravinteisuuden ja ojituksen jälkeisen metsikön kehitysvaiheen vaikutukset eri latvuskerroksiin olivat rämeillä korpia voimakkaammat. Ojitus lisäsikin rämeillä sekä lajipeittävyyttä että lajimäärää puuston eri latvuskerroksissa sekä pensaskerroksessa. Korvissa ojitus kasvatti erityisesti vallitsevan latvuskerroksen ja välipuukerroksen peittävyyttä. Ravinteisuudella ja ojituksen jälkeisellä kehitysvaiheella ei ollut korvissa merkitsevää vaikutusta lajilukumääriin. Korvissa vaikutukset ilmenevätkin lähinnä vain lajien runsaussuhteiden muutoksina tai lajien vaihtumisena toisiin lajeihin.

Ojitus lisäsi rämepuustojen heterogeenisuutta kasvattamalla puuston läpimittajakauman vaihteluväliä. Korvissa tällaista ilmiötä ei havaittu.

Hakkuut vähensivät vallitsevan latvuskerroksen ja välipuukerroksen peittävyyttä ja lajilukumääriä sekä rämeillä että korvissa. Myös puuston läpimittajakauman keskimääräinen vaihteluväli kaventui hakkuiden seurauksena.

Vallitseva latvuskerros oli muihin latvuskerroksiin nähden kivennäismaiden metsissä jossain määrin vallitsevampi kuin suometsissä. Suometsien pensaskerros, etenkin keskiravinteisissa korvissa, oli peittävämpi kuin vastaavissa kivennäismaiden metsissä. Kuitenkin ravinteikkaissa, hakkuukypsissä mineraalimaiden metsissä yhteenlaskettu alikasvos- ja pensaskerros oli runsaampi kuin suometsissä keskimäärin.

Lajilukumäärä ei poikennut korpien ja kivennäismaametsien välillä. Rämeillä lajilukumäärä oli yleensä vastaavia kivennäismaametsiä pienempi. Koska monet yleiset lehtipuulajit (esim. harmaaleppä, rauduskoivu, haapa, pihlaja) suosivat kivennäismaiden kasvupaikkoja, on todennäköistä, että rämeillä puulajiston monimuotoisuus ei saavuta vastaavien kivennäismaiden tasoa vielä pitkään aikaan huolimatta metsäojituksen rakenteellista monimuotoisuutta lisäävästä vaikutuksesta.

Julkaisu : Hotanen, J.-P., Maltamo, M. & Reinikainen, A. 2006. Canopy stratification in peatland forests in Finland. Silva Fennica 40(1): 53-82.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi