Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 29.3.2006

Harvennuksen vaikutus korpikuusikon kasvuun ja luonnonpoistumaan

Korpikuusikossa puuston keskimääräinen vuotuinen tilavuuskasvu oli 15 vuoden seurantajakson aikana sitä korkeampi mitä lievemmin harvennus oli tehty. Harvennusmallien mukainen ja voimakas harvennus pienensivät kasvua. Puuston suhteellinen tilavuuden ja pohjapinta-alan kasvu sekä puuston keskiläpimitan kasvu olivat sitä korkeampia mitä voimakkaampi harvennus oli tehty. Harventamattomuus taas johti 2-5 kertaiseen luonnonpoistumaan, joka kohdistui sekä kuuseen että sekapuuna kasvavaan hieskoivuun. Nämä tutkimustulokset esitellään juuri ilmestyneessä Silva Fennica -julkaisussa.

Tässä harvennusvoimakkuuden vaikutusta korpikuusikon ominaisuuksiin selvitelleessä tutkimuksessa ilmeni myös, että harvennus vähensi selvästi luonnonpoistuman määrää ja jo lievä käsittely vähensi merkittävästi puiden kuolleisuutta. Suuri hieskoivun osuus jäävässä puustossa alensi harvennusreaktiota. Harvennusreaktio oli voimakkain ensiharvennusvaiheen metsiköissä. Puuston keskimääräinen vuotuinen tilavuuskasvu oli keskimäärin korkeimmillaan harventamattomilla koealoilla, joissa puustopääoma oli jakson alussa noin harvennusrajan tasolla. Tätä tiheämmissä puustoissa syntyi kasvutappioita.

Ensiharvennuksen ajoituksessa on korpikuusikoissa vähemmän pelivaraa kuin varttuneiden metsien hakkuissa. Ensiharvennuksen viivästyminen viidellä vuodella ei vielä merkittävästi lisännyt luonnonpoistuman määrää, mutta seuraavilla 5-vuotisjaksoilla puiden kuolleisuus kolminkertaistui. Tämän perusteella voidaan olettaa, että ensiharvennusta voidaan lykätä melko turvallisesti korpikuusikoissa 14 metrin valtapituusvaiheeseen, riippuen kuitenkin puuston aiemmasta käsittelystä. Korpikuusikoissa kasvu on kivennäismaita selvemmin riippuvainen puustopääomasta, minkä takia harvennussuosituksia voimakkaampia hakkuita tulisi välttää kasvutappioiden takia.

Korvet ovat keskimäärin lähes yhtä puustoisia kuin vastaavat kivennäismaiden kuusikot, ja korpipuustojen keskikasvut ovat lähellä vastaavia kivennäismaiden puustojen keskikasvuja. Runsas puolet soiden puustosta kasvaa korvissa, vaikka Suomen suoalasta on korpia vain 26 %. Korpisoilla puustot ovat ylitiheitä ja huomattava osa puustoista on harvennuksen tarpeessa.

Tutkimuksen aineisto koostui seitsemästä harvennuskokeesta, joista kolme edusti ensiharvennusvaiheen metsiköitä ja neljä varttuneita kasvatusmetsiköitä. Kokeet sijaitsivat Etelä-Lapissa ja Itä-Suomessa. Kokeilla oli 2-3 lohkoa, joissa kussakin oli pääsääntöisesti neljä harvennuskäsittelyä.

Julkaisu: Jaakko Repola, Hannu Hökkä & Timo Penttilä: Thinning intensity and growth of mixed spruce-birch stands on drained peatlands in Finland. Silva Fennica 40(1), 2006.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi