Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 16.03.2006

Hiilen kertymisnopeus raskasmetallien kuormittamilla soilla

Isotooppiajoitukset osoittautuivat toimiviksi ja tarkoiksi menetelmiksi hiilen kertymien määrittämisessä

Metla on yhteistyössä Heidelbergin yliopiston kanssa pystynyt soveltamaan saksalaistutkijoiden turpeen ajoitusmenetelmiä. Metlassa tutkittiin soita, joissa oli suuria raskasmetallipitoisuuksia. Koska useat ympäristömuutokset ovat tapahtuneet viimeisen sadan vuoden aikana, oli tärkeää mitata hiilen ja raskasmetallien ns. viimeaikaiskertymiä.

Turpeen viimeaikaiskertymistä määritettiin sekä 14 C-atomipommipulssi- että 210Pb- ajoitusmenetelmillä. Atomipommipulssimenetelmä soveltuu pieniin näytemääriin ja sillä pystytään maapallolla tehtyjen ydinräjäytysten vapauttamien isotooppien perusteella tekemään tarkkoja lähimenneisyyden ajoituksia.

– Ajoitetusta turvekerrostumasarjasta voidaan laskea turpeen ja hiilen nettokertymät kyseisenä ajanjaksona. Turvekerrostumien tarkan ajoituksen ja niiden raskasmetallipitoisuuksien avulla saadaan lisäksi tietoa alueen raskasmetallilaskeuman historiasta, toteaa Metlan vanhempi tutkija Tiina Nieminen.

Hiilen vuosikertymä vaihteli viimeisimmän 125 vuoden aikana erilaisen raskasmetallikuormituksen kohteena olleilla kohosoilla. Hiilen viimeaikaiskertymiä selvitettiin kolmella raskasmetallien kuormittamalla kohosuokohteella ja tausta-alueella, Hietajärvellä Patvinsuon kansallispuistossa. Kuormitetuista kohteista itäisin sijaitsi noin 8 km:n etäisyydellä Outokummusta, jonka lähes satavuotinen kaivostoiminta päättyi 1980-luvulla, toinen kohde sijaitsi Lounais-Suomessa noin 6 km:n etäisyydellä Harjavallan kupari-ja nikkelisulatoista ja kolmas kohde Lounais-Suomessa Karvian Alkkiassa. Outokummussa hiilikertymä oli 68, Harjavallassa noin 50 ja Hietajärvellä noin 55 g C m-2 vuosi-1.

Muilla kuin Alkkian kohteilla hiilikertymän todettiin olevan yhteydessä mm. vuosittaiseen sademäärään. Lisäksi saatiin viitteitä siitä, että alueen kuormitushistoria on voinut vaikuttaa hiilenkertymiin, vaikkei nykyisessä suokasvillisuudessa olisikaan silmämääräisesti havaittavia vaurioita

Alkkian suolle perustettiin vuonna 1962 ns. malminetsintäkoe, jonka tarkoituksena oli selvittää kohosuon pinnalle levitetyn kuparin ja nikkelin kulkeutumista kasvillisuuteen. Sulfaattimuodossa olevaa kuparia ja nikkeliä levitettiin koeruuduille 200 kg ha-1.

Alkkian turvenäytteen ajoitus osoitti turpeen muodostumisen tyrehtyneen täysin metallisulfaattien levityksen jälkeen. Koeruutujen kasvillisuus on edelleen, yli 40 vuotta metallien levityksen jälkeen vaurioitunutta eikä kohosuon tärkeimpiä turpeenmuodostajia, rahkasammalia esiinny juuri lainkaan.

Tutkimushanke "Hiilen kertymisnopeus raskasmetallien kuormittamilla ombrotrofisilla soilla" oli osa HMS-ohjelmaa.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi