Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 09.03.2006

Metsätalouden vesistökuormitusta voidaan vähentää

Metsätaloudessa on otettava vesiensuojelu huomioon laaja-alaisesti, jopa kymmenissä tuhansissa metsätyökohteissa vuosittain. Tarkempia maaperätietoja hyödyntämällä voitaisiin vähentää eroosiota ojien varsissa ja muokatuilla alueilla ja pienentää näin edelleen vesistöjen ravinnekuormitusta. Tämä käy ilmi metsätalouden vesistökuormitusta tarkastelleen Metlan, Tapion, SYKEn ja GTK:n  yhteishankkeen juuri valmistuneesta loppuraportista.

Suomessa noin 190 000 kilometriä metsäistä vesistönrantaa ja  1,5 miljoonaa kilometriä metsäojia. Erityisesti metsien ojitus lisää kiintoaineen ja kasvinravinteiden huuhtoutumista vesistöön. Tämän  vuoksi ojituksen yhteydessä on jo pitkään tehty vesiensuojelutoimenpiteitä. Metsätalouden osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta vesistöjen kuormituksesta on fosforin osalta 8% ja typen osalta 5% . Kuormitus laski 1990-luvulla, mutta uudistushakkuiden  ja niihin liittyvän maanmuokkauksen sekä kunnostusojituksen kuormitusta on edelleen pienennettävä.

Metsäsuunnittelua voidaan laajentaa niin, että lietteen ja kasvinravinteiden huuhtoutuminen otetaan paremmin huomioon. Ongelmana on ollut se, että tietoa maaperästä ei ole kattavasti toimijoiden käytettävissä. Maaperän peruskartoituksen tuottama tieto on liian suurpiirteistä metsätalouden käyttöön ja sitä on vain osassa Suomea. Näin metsätalouden toimia ei aina voida suunnitella vesiensuojelun kannalta parhaalla tavalla. Geologian tutkimuskeskus on kehittänyt metsäsuunnitteluun uutta menetelmää, jonka avulla saadaan tieto kivennäismaan kerroksista metrin syvyyteen saakka. Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty menetelmää, jossa kartta-, sää-, maaperä- ja metsätaloustietoa hyödyntävällä matemaattisella prosessimallilla voidaan tukea suunnittelua. Siinä annetaan laskennallisia arvioita eri metsänkäsittely- ja vesiensuojelutoimien vaikutuksesta huuhtoutumiin.

Raportti sisältää myös hakkuun ja kunnostusojituksen pitkäaikaisen seurannan tuloksia mm. ns. Nurmes-tutkimuksesta, jossa pitkä, vuodesta 1978 jatkunut seuranta tuotti jopa maailmanlaajuisesti uutta tietoa. Siellä suojavyöhykkeellisen hakkuun fosfori- ja typpikuormitus oli olennaisesti pienempi ja selvästi lyhytkestoisempi kuin puroon asti hakatulla alueella. Kunnostusojituksen aiheuttama lisäkuormitus taas lakkaa suurelta osin jo muutaman vuoden jälkeen. Metsätalouden kuormitustietoa tarvitaan erityisesti kun tulevina vuosina aletaan toteuttamaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämää vesiensuojelupolitiikkaa.

Tutkimushankkeeseen osallistuivat Suomen ympäristökeskus, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus ja Geologian tutkimuskeskus. Näiden lisäksi hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö.

Lisätietoja


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi