Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 01.03.2006

Venäjän metsäsektori kehittyy

Venäjän metsäsektorissa tapahtuvat muutokset ulottuvat niin metsänhoitoon, puunkorjuuseen, puukauppaan kuin resurssien omistukseenkin. Vahvana muutoksia ohjaavana tekijänä on Venäjän uusi metsälaki, jonka käsittely duumassa on kuitenkin viivästynyt. Erityisesti yrittäjien rooli vahvistuu, jos metsälaki hyväksytään. Puun korjuussa runkomenetelmän sijaan tavaralajimenetelmä valtaa alaa, mikä on jo avannut markkinoita uusille korjuuteknologioille. Voimakas hakkuutoiminta on johtamassa lisääntyneisiin kuljetusetäisyyksiin ja -kustannuksiin, joita aiheuttavat mm. investoinnit tieverkostoon ja korjuu- ja kuljetuskalustoon.

Metsäntutkimuslaitoksen koordinoiman ”Kohti edistyvää metsätaloutta Luoteis-Venäjällä” - tutkimuskonsortion puolivälin tuloksia esiteltiin Joensuussa 1.3. Metla-talossa pidetyssä seminaarissa. Tutkimuskonsortion tavoitteena on tuottaa tietoa Venäjän metsäsektorin muutoksista ja kehityksestä ja ymmärtää syvällisemmin Venäjän metsäsektorin kehitystä. Tuotettavan tiedon avulla autetaan suomalaista metsäsektoria varautumaan ja sopeutumaan näihin muutoksiin ja vaikuttamaan Suomen metsäsektorin toimintaedellytyksiin .

Joensuun yliopiston tutkija Tatu Torniaisen kertoi parhaillaan duuman käsittelyssä olevan Venäjän uuden metsälain vahvistavan hyväksytyksi tullessaan yksityisen yrittäjän roolia metsien käytössä ja hoidossa. Prosessiin liittyvillä metsähallinnon uudistuksilla pyritään tehostamaan lakien toimeenpanoa ja valvontaa sekä siirtämään metsänhoidon operatiivisia tehtäviä yrittäjille. Torniaisen mukaan metsien omistus- ja toimivaltasuhteiden nopeat muutokset ja hallintotoimijoiden välisen työnjaon epäselvyys on haitannut tasapainoisen metsäpolitiikan luomista. Voidaankin sanoa että metsätaloutta ohjaava yleinen poliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö on toistaiseksi tukenut heikosti metsäsektorin kehittymistä, joka kuitenkin vaatii sitoutumista pitkäjänteiseen kehitykseen.

Professori Vladimir Siounev Petroskoin valtionyliopiston metsäinsinööritiedekunnasta kertoi Karjalan tasavallassa puunkorjuumäärien olleen viime vuosina noin 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yhä suurempi osuus puusta korjataan runkomenetelmän sijaan tavaralajimenetelmällä, ja siihen liittyvän uuden teknologian markkinat näyttävät hyviltä Karjalassa. Tavaralajimenetelmän käytössä Karjala on ollut pioneeri ja sen osuus onkin Karjalassa korkeampi kuin muualla Venäjällä, jo lähes puolet. Professori Siounev uskoo suomalaisten kokemusten ja teknologian hyödyntämiseen kehitettäessä puunkorjuuta Karjalassa.

Professori Pekka Ollonqvist Metsäntutkimuslaitokselta kertoi suomalaisten yritysten liiketoiminnan kasvaneen vahvasti Venäjällä vuoden 1998 jälkeen. Yrityksillä on pääosin positiivisia odotuksia kasvun jatkumisesta. Ollonqvist varoittaa havutukkipuun lisäkäyttöön perustuvia uusinvestointeja Luoteis-Venäjälle suunnittelevia yrityksiä varautumaan kasvaviin raakapuun tai sahatavaran kuljetusetäisyyksiin. Kustannuksia yrityksille on tulossa myös infrastruktuurin parantamiseen liittyvistä investoinneista sekä investoinneista korjuu- ja kuljetuskalustoon. Venäjän Federaation metsälain uudistus korostaa toteuduttuaan pitkäjänteisyyttä puunhankinnan suunnittelussa.

Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Anne Toppinen kertoi Leningradin alueen puutuoteyritysten liiketoimintastrategioita selvittäneestä tutkimuksesta. Tulosten perusteella raakapuun saatavuudella on sen hintaa suurempi merkitys alueen yrityksille. Yritykset haluavat kehittää erityisesti henkilöstön osaamista ja suuntautua EU:n markkinoille. Toppinen arvioi kilpailun kiristyvän Suomen vientimarkkinoilla ja koskevan perussahatavaran lisäksi myös jalostetumpia tuotteita.

Metsänuudistamisvelvoitteiden siirtyminen hakkuuoikeuden haltijalle saattaa myös nostaa raakapuun hintaa.

Lähetystöneuvos Hannu Kivelä, joka toimii Suomen Moskovan suurlähetystössä metsäpoliittisena erityisasiantuntijana, antoi katsauksen Venäjän metsäsektorin viimeaikaiseen kehitykseen. Hän kertoi Venäjän uuden metsälain pitkittyneestä käsittelystä duumassa, metsätalousviraston johtamasta taistelusta laittomia hakkuita vastaan, metsäteollisuuden kehitysohjelmasta sekä valtion metsänhallinnan tavoitteista ja tavoiteohjelmasta.

Kohti edistyvää metsätaloutta Luoteis-Venäjällä” - tutkimuskonsortioon osallistuu yli 30 tutkijaa Metlan lisäksi Joensuun yliopistosta, Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta, Euroopan metsäinstituutista, Petroskoin valtionyliopiston metsäinsinööritiedekunnasta, Pietarin valtiollisesta metsäteknisestä akatemiasta sekä moskovalaisista Yleisvenäläisestä metsänhoidon ja metsätalouden mekanisoinnin tutkimuslaitoksesta ja Yleisvenäläisestä metsätalouden täydennyskoulutusinstituutista. Tutkimuskonsortio kuuluu Suomen Akatemian Muuttuva Venäjä –tutkimusohjelmaan ja saa rahoitusta myös maa- ja metsätalousministeriöstä sekä tutkimukseen osallistuvista organisaatioista.

Seminaari on ensimmäinen Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun yksikön 25-vuotisjuhlavuoden tapahtumista. Muita kevään 2006 tapahtumia ovat Puutiede tänään – päivät toukokuussa ja Metlan esittäytyminen SILVA 2006 metsänäyttelyssä Liperin Pärnävaaralla, Joensuun kupeessa.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi