Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 28.02.2006

Metlan ilmastonmuutostutkimus laajentuu itään
Posterinäyttely kokoaa tähän mennessä saatua tutkimustietoa

Tutkija Mauri Timonen on tutkinut puiden vuosirenkaista ilmaston vaihtelua tuhansien vuosien pituiselta ajanjaksolta. Hän on myös viritellyt yhteistyötä venäläisten ja eurooppalaisten tutkijoiden kanssa laajan Euraasian ilmastonmuutostutkimuksen aloittamiseksi. Timonen selvittää Rovaniemellä 28.2.2006 käynnistyvän yhteistyön tavoitteita yleisöluennolla "Vuosilustot metsäntutkimuksen apuna". Samassa tilaisuudessa julkistetaan ilmastonmuutostutkimuksesta kertova kiertävä näyttely, joka pystytetään ensiksi Rovaniemen ammattikorkeakoululle.

Metla on koonnut yhteistyössä Joensuun ja Helsingin yliopistojen kanssa 7638 vuoden mittaisen vuosilustosarjan. Vuodentarkka kronologia tarjoaa alan tutkijoille mahdollisuuden verrata nykyistä ilmaston lämpenemistä historiallisiin ilmastonmuutoksiin. Vuosilustojen ominaisuuksia tutkien voidaan selvittää ilmasto-olosuhteita myös sellaisista paikoista tai sellaisilta aikakausilta, joilta suoria ilmastomittauksia ei ole tehty.

Suomalais-venäläisen yhteistyön tutkimuskohteina ovat muun muassa kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä ja metsänrajan eteneminen ilmaston lämmetessä. Timosen kumppanina Venäjä -yhteistyön virittelyssä on professori Kari Mielikäinen Metlasta. Aluksi tutkimus keskitetään Uralvuorten ja Kölivuoriston väliseen alueeseen. Tromssan ja Uumajan yliopistojen toivotaan osallistuvan projekteihin, joissa muina osapuolina ovat Metla sekä Venäjän tiedeakatemian huippuyksiköihin kuuluvat VN Sukachev Institute of Forests (SIFSBRAS) Krasnojarskissa ja Institute of Plant and Animal Ecology (IPAE) Jekaterinburgissa. Metlalla ja Sukachev-instituutilla ei juuri ole ollut aiempia yhteyksiä, joten yhteistyöavaus on jopa historiallinen.

Yhteinen suurilmasto, tutkimuskohteina metsänraja ja ilmastonmuutos

Suomi on osa Köli- ja Uralvuorten rajaamaa laajaa "laaksoaluetta", jossa lounaistuulien mukanaan tuoma Golf-virran lämpö- ja kosteus vaikuttavat erityisesti Fennoskandian ilmastoon. Suotuisan ilmaston vuoksi Pohjoismaissa viihtyvät maapallon pohjoisimmat mäntymetsät. Suomen ilmaston paikallisia vaihteluita on tutkittu melko perusteellisesti, mutta vuorijonojen välisen laaksoalueen suurilmaston vaihteluiden vaikutuksia Suomen ilmastoon ei juurikaan tunneta. Niiden tutkiminen tuo lisäselitystä myös Suomen suurilmaston vaihteluiden dynamiikkaan.

Norja ja Ruotsi tarjoavat metsänraja-alueiden ilmaston tutkimiseen yli 1500 kilometrin pituisen Kölivuoriston ja Venäjä 2500 km pituisen Uralin. Korkeiden vuorten sijasta Lapin pohjoisilta tuntureilta löytyy noin 4000 km alpiinista metsänrajaa. Yhteistyön luonnollinen puulajivalinta on mänty (Pinus sylvestris L.), joka laajan levinneisyytensä ja suuren ilmastoherkkyytensä ansiosta tarjoaa parhaat edellytykset tieteellisten läpimurtojen saavuttamiseen.

Kiertävä näyttely levittää tietoa Metlan ilmastonmuutostutkimuksista

Marraskuussa Rovaniemellä pidetyn seminaarin perusteella koostettiin kolme sarjaa tietotauluja, joiden aiheita ovat:

Yksi posterisarja kiertää oppilaitoksissa Rovaniemellä, yksi Metsähallituksen luontokeskuksissa, alkaen toukokuussa Ylläkseltä, ja yksi sijoitetaan Saariselän Siulan näyttelyihin.

Ilmastonmuutosta koskevat tutkimusjulkaisut:

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi