Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 14.02.2006

Tutkimus puurunkoisen toimistotalon rakentamisen vaikutuksista
Metla-talo on puurakenteisten kerrostalojen referenssikohde Suomessa

Metla-talo on suomalaisen puurakentamisen, suunnittelun, rakenneosien valmistuksen sekä rakennustyön toimiva ja näyttävä esimerkki. Puinen pilari-palkki-laatta -rakenne soveltuu hyvin monikerroksisissa taloissa käytettäväksi. Metla-talon rakentamisen vaikutusten taloudelliset ja ekologiset tutkimustulokset osoittavat, että puurakentamisen kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja kehitystyötä tulee jatkaa.

Suurena rakennuskohteena Metla-talo mahdollisti aluetalous- ja ympäristövaikutusten sekä puurakentamisen osaamisen tutkimisen. Metla-talon rakentamista vertailtiin vastaavanlaiseen, laskennallisesti määriteltyyn betonirakennukseen.

Tutkija Eero Vatasen mukaan Metla-talon työllisyysvaikutus oli kaikkiaan 110 työvuotta. Rakennustyömaalla tehtiin 65 työvuotta ja loput 45 työvuotta välituotteiden valmistuksessa, kaupassa ja kuljetuksessa. Vastaavan betonirakenteisen talon työllisyysvaikutuksiksi laskettiin 101 työvuotta, joista rakennustyömaalla tehtiin 59.

Rakentamisesta kerrannaisvaikutuksia kohdistui enemmän muualle kuin Pohjois-Karjalaan. Sen selittävät rakenneosien valmistuksen alueellinen keskittyminen ja siitä seuraava rakennustuotteiden vilkas kauppa eri alueiden kesken. Kaikkia Metla-talossa käytettyjä puuosia ja puumateriaaleja ei olisi ollut edes mahdollista saada alueelta. Esimerkiksi runkomateriaalina käytetyn liimapuun valmistusta ei ollut Pohjois-Karjalassa.

Metla-talon puurungon ja vaipan valmistuksen ja kuljetuksen energiakulutus ja ympäristökuormitus olivat selkeästi alhaisemmat kuin vastaavassa betonirunkoisessa rakennuksessa. Puisen talon rakentamisessa uusiutuvan energian osuus oli 35 % ja betonisessa 7 %. Hiilidioksidin ja metaanin päästöt olivat puutalossa vain 40 % ja 50 % betonivaihtoehdon vastaavista päästöistä. Ympäristötutkimusosuudesta vastasi johtava tutkija Tarja Häkkinen VTT/Rakennustekniikka.

Metla-taloon kehitettiin talon suunnittelijoiden ja Pohjois-Karjalan puurakentamisen osaamisverkoston yhteistyönä puukerrostaloihin sopiva runko- ja välipohjarakenne. Puinen pilari-, palkki- ja kotelolaattarakenne on jäykistetty ja sidottu hissi- ja porrastorneihin puun ja betonin liittorakenteella. Massiivipuinen kotelolaatta oli Suomessa uusi tuote, joka koottiin Pohjois-Karjalassa muualta Itä-Suomesta tuoduista aihioista. Valmistusketjuun kuuluvien yrityksien tavoitteena oli saada kotelolaatasta menestyvä markkinatuote.

Teknillisen korkeakoulun professori Matti Kairin mukaan uuden tuotteen kehittäminen samanaikaisesti sekä teknisesti toimivaksi että kaupallisesti menestyväksi on erittäin haasteellista. Tyypillistä meille suomalaisille on, että uuden tuotteen valmistusteknologia ja tekninen suorituskyky osataan kyllä saada kilpailukyisiksi. Sen liiketoiminnan kehittäminen on se iso ongelma. Yrityksen tulee markkinoita avatessaan varmistaa, ettei synny ns. kuolemankuilua. Tilauksia pitää saada jatkuvasti lisää, jotta kassaan tulee riittävästi rahaa toiminnan edelleen kehittämiseksi.

Metsäntutkimuslaitokselle rakennettu puinen toimistotalo - Metla-talo Joensuussa on ollut käytössä puolitoista vuotta. Kolmikerroksinen talo on viihtyisä, lämminhenkinen, valoisa, toimiva ja innostava 200 työntekijän työympäristö. Käyttäjien kokemukset puurakennuksesta ovat olleet yksinomaan myönteisiä, toteaa Metlan Joensuun yksikön johtaja Jari Parviainen.

Julkaisu: Vatanen, E. 2005. Puurunkoisen toimistotalon rakentamisen vaikutukset aluetalouteen, rakentamisen osaamiseen ja ympäristöön - Joensuun Metla-talo. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 949, 45 s. + liitesivua.

Metla-talon puisissa tuoteosissa käytetyt puuraaka-ainemäärät ja niiden alkuperäalue

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi