Tiedote 06.02.2006
Kapealatvainen kuusi voisi soveltua kasvatettavaksi kuitupuun tuotantoa varten lyhyellä kiertoajalla. Verrattaessa kapeaa kuusta tavalliseen kuuseen havaittiin kapean kuusen olevan tehokkaampi tilankäytössään. Kapealla kuusella voitaisiin käyttää normaalia suurempia istutustiheyksiä. Tiedot käyvät ilmi Metlan tekemästä tutkimuksesta.
Kuusen kapealatvaisen muodon eli surukuusen (Picea abies forma pendula) tärkein luontainen esiintymä sijaitsee Mäntsälässä, jossa sitä kasvaa parikymmentä yksilöä samassa metsikössä. Kapean kuusen oksat ovat roikkuvia, ja sen latvuksen leveys on kapeimmillaan alle metrin.
Kapealatvaista kuusta verrattiin tavalliseen kuuseen 13-18-vuoden ikäisissä klooni- ja jälkeläiskokeissa Etelä-Suomessa. Kapean kuusen runkojen havaittiin olevan keskimäärin pienempiä kuin tavallisen kuusen. Sen sijaan runkopuun osuus puun koko maanpäällisestä biomassasta eli ns. satoindeksi oli kapealla kuusella selvästi suurempi kuin tavallisella kuusella.
Paperiominaisuuksissa ei havaittu suuria eroja eri latvustyyppien välillä. Kapealatvaisen kuusen kuitu osoittautui jossain määrin pidemmäksi ja tasalaatuisemmaksi kuin tavallisen kuusen kuitu.
Juurikäävän eli maannouseman esiintymismäärissä ei todettu eroja latvustyyppien välillä. Mielenkiintoinen havainto oli kuitenkin se, että kilpailun lisääntyminen puiden välillä näytti vähentävän juurikäävän esiintymistä.
Taloudellisissa laskelmissa kapealatvaisen kuusen viljely osoittautui hieman kannattavammaksi kuin tavallisen kuusen. Laskelmissa käytettiin kapealle kuuselle 30 vuoden kiertoaikaa ilman harvennuksia ja tavalliselle kuuselle metsänhoito-ohjeiden mukaista kasvatusta.
Tulosten käytäntöön siirtämisessä haasteena
on kannattavien siemen- ja taimituotantomenetelmien kehittäminen
kapealatvaiselle kuuselle. Taimituotannossa on käytettävä
oksapistokasmonistusta tai muuta kasvullisen lisäyksen menetelmää,
mikä vääjäämättä nostaa taimituotannon
kustannuksia normaalia korkeammiksi.
Lisätietoja:
