Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 31.01.2006

Näkemyksiä METSO-keinojen toimivuudesta kartoitettiin

Laaja keinovalikoima tarpeen metsien monimuotoisuuden suojelussa

Metsien suojelun turvaamisessa tarvitaan tutkijoiden ja sidosryhmien mielestä laajaa, ekologisesti vaikuttavaa ja kustannustehokasta keinovalikoimaa. Suojelutavoitteen asettaminen on tarpeellista, mutta tietyn prosentti- tai hehtaarimäärän asettaminen suojelun tavoitteeksi saa osakseen myös kritiikkiä. METSO-ohjelman vapaaehtoisten keinojen, kuten luonnonarvokaupan, tarjouskilpailun ja yhteistoimintaverkoston, arvioidaan lisänneen metsien suojelun yleistä hyväksyttävyyttä, joka on olennaista suojelun onnistumiselle.

Tällainen kuva välittyy Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO1)) seurannan ja arvioinnin toisessa väliraportissa. Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen tekemässä raportissa luodattiin eri sidosryhmien2) edustajien ja tutkijoiden näkemyksiä METSOn toimenpiteiden soveltamisesta, vaikutuksista ja metsiensuojelun toteuttamisesta vuoden 2006 jälkeen. Näkemyksiä kerättiin viime vuonna järjestetyissä palavereissa sekä kyselylomakkein että haastatteluin.

Väliraporttiin koostetut näkemykset ovat osa laajamittaista, erilaisiin aineistoihin perustuvaa METSO-monimuotoisuusohjelman ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seurantaa, joka valmistuu vuoden 2006 lopulla.

Suojelukohteiden valinnassa katsottiin olevan tärkeää ottaa huomioon ekologisten perusteiden lisäksi myös taloudellisia ja sosiaalisia näkökohtia, kuten suojelun vaikutukset metsäsektoriin kokonaisuudessaan, alueelliset ja paikalliset vaikutukset työllisyyteen ja maaseudun elinvoimaisuuteen.

Laajempia suojelualueita pidettiin ekologisesti toimivampina kuin pieniä. Tiettyjen pienialaisten kohteiden, kuten lehtojen ja perinneympäristöjen, todettiin kuitenkin olevan tärkeitä monimuotoisuuden suojelussa. Myös valittavien suojelukohteiden läheisyys muihin suojeltuihin alueisiin on olennainen, suojelualueverkon suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon otettava tekijä.

Tietyissä vapaaehtoisissa suojelukeinoissa, kuten luonnonarvokaupassa, käytettyä määräaikaista suojelua kritisoitiin ekologisesti epävarmaksi ratkaisuksi. Toisaalta nousi esille myös näkemys määräaikaisen suojelun toimivuudesta tietynlaisten kohteiden suojelussa.

Talousmetsien luonnonhoidon kehittämistä pidettiin sekä sidosryhmien että tutkijoiden keskuudessa melko tärkeänä monimuotoisuuden turvaamiskeinona jo talousmetsien suuren pinta-alan takia. Myös suojelualueiden luonnonarvojen kehittämistä metsäluontoa ennallistamalla pidettiin tietyillä kohteilla olennaisena monimuotoisuuden turvaamiskeinona, mutta esille nousi myös kritiikkiä ennallistamisen tavoitteenasettelun ja tehokkuuden seurannan puutteesta.

Tutkijat ja sidosryhmien edustajat katsoivat, että METSO-ohjelman seurannassa tulisi selvittää, millaisia kohteita METSOn keinoin saadaan suojeltua ja eroavatko kohteet aikaisemmin suojelluista kohteista. Ennallistamisen ja suojelun määräaikaisuuden vaikutusten ohella he haluaisivat selvitettävän, kuinka kustannustehokkaita eri keinot ovat luontoarvojen turvaamisen kannalta.

 

1) METSO eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma on 17-kohtainen toimenpidesuunnitelma, joka toteutetaan vuosina 2003–2007. Ohjelmaa johtavat yhdessä ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.
2) Sidosryhmien edustajia oli mm. metsä- ja puunjalostusteollisuutta, luonnonsuojelua, metsänomistajia, virkistyskäyttöä, metsäsektorin yrittäjiä ja hallintoa, kuntia ja matkailua edustavista organisaatioista.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi