Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 27.01.2006

Lehtikuusen lahonkestävyys on yhteydessä sydänpuun flavonoidipitoisuuteen

Lehtikuusen ja männyn sydänpuulla on lahonkestävän puutavaran maine. Sydänpuun käyttö kyllästetyn pintapuun asemesta on perusteltua sellaisissa puurakenteissa, jotka joutuvat satunnaisesti kosteudelle alttiiksi. Siperianlehtikuusen sydänpuuhun rajatussa tutkimuksessa tarkasteltiin tiettyjen puuaineen ominaisuuksien yhteyttä lahoamisnopeuteen ja havaittiin, että sekä korkea flavonoidipitoisuus että korkea kokonaisfenolipitoisuus olivat yhteydessä sydänpuun hitaaseen lahoamiseen.

Lehtikuusen sydänpuun käyttöä haittaa lahonkestävyyden suuri vaihtelu. Vaihtelua esiintyy sekä yksittäisten puiden välillä että jokaisen rungon sisällä. Puutavaralle ei voida tehdä lahonkestävyyslajittelua etukäteen samaan tapaan kuin esimerkiksi lujuuslajittelua tehdään.

Tutkimuksessa selvityksen kohteena olivat puuaineen tiheys ja vedenpidätyskyky sekä uuteainepitoisuus. Uuteaineista tutkittiin kahta ryhmää: vesiliukoisia arabinogalaktaaneja (hiilihydraatteja), joita lehtikuusessa tiedetään esiintyvän runsaasti sekä fenolisia yhdisteitä, erityisesti flavonoideja, joilla oletetaan olevan sienten hajotustoimintaa estäviä vaikutuksia. Haluttiin tietää, voidaanko kyseisiä ominaisuuksia käyttää hyväksi puutavaran lahonkestävyyden epäsuorassa mittaamisessa.

Tuloksista pääteltiin, että lehtikuusipuutavaran lahonkestävyyttä voisi teoriassa mitata epäsuorasti joko flavonoidien pitoisuudella tai fenoliyhdisteiden kokonaispitoisuudella. Käytännössä mittaamiseen ei toistaiseksi ole olemassa riittävän nopeita laitteita. Puuaineen tiheydellä tai vedenpidätyskyvyllä ei havaittu olevan yhteyttä lahoamisnopeuteen. Sivutuloksena havaittiin, että korkea arabinogalaktaanipitoisuus lisäsi merkittävästi sydänpuun alttiutta imeä vettä kosteasta ilmasta. Tällä seikalla saattaa olla yhteys lehtikuusen voimakkaaseen kosteuselämiseen.

Aineistona käytettiin Jämsänkoskella kasvatettuja lehtikuusia. Lahotuskokeet tehtiin EN113- standardin mukaisesti Ruotsin maatalousyliopiston laboratoriossa Uppsalassa. Koesieninä käytettiin kolmea rakennuksissa esiintyvää ruskolahottajaa (kellarisieni, saunakääpä ja laakakääpä).

Julkaisu: Martti Venäläinen, Anni M. Harju, Nasko Terziev, Tapio Laakso and Pekka Saranpää. 2006. Decay resistance, extractive content, and water sorption capacity of Siberian larch (Larix sibirica Lebed.) heartwood timber. Holzforschung, Vol. 60, s. 99-103.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi