Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 26.01.2006

Maankohoamisrannikon soiden kasvihuonekaasutaseissa tapahtuu muutoksia suon kehittyessä

Soiden kasvillisuus, vesitalous, mikrobisto ja kasvihuonekaasujen dynamiikka muuttuvat soiden ikääntyessä. Siikajoen rannikon ensisijaisesti merestä paljastuneelle maalle syntyneillä soilla yhteyttämisen tason kasvukaudenaikainen vaihtelu vähenee ja taso laskee suon iän kasvaessa. Nuori suo voi toimia kuivana kautena metaanin nieluna, kun taas kosteimmissa oloissa sama suo toimii metaanin lähteenä.

Nuorten soiden hiilidioksidi- ja metaanidynamiikka on hyvin herkkä säävaihtelulle. Poikkeuksellisen vähäsateisena kasvukautena nuoremmat suot menettivät hiiltä, ja vain vanhin soista oli hiilidioksidin nielu. Pohjaveden tason pysyessä korkeammalla ja turpeen säilyessä kosteampana nuorien soiden hiilitase muuttui negatiivisesta positiiviseksi, ja kaikki alat toimivat hiilidioksidin nettonieluina. Tutkija Mirva Leppälän mukaan tämä selittyy myös erilaisten kasviryhmien peittävyyden muutoksilla. Nuorilla soilla vallitsevat ruohot ja heinät korvautuvat rahkasammalilla ja varvuilla suon ikääntyessä.

Kaasutaseiden kehitystä tutkittiin maankohoamisrannikolla viidellä eri-ikäisellä suolla, joista nuorin on paljastunut merestä alle 100 vuotta ja vanhin noin 2500 vuotta sitten. Maankohoamisen seurauksena suon eri kehitysvaiheet sijaitsevat jatkumona rannasta sisämaahan päin siirryttäessä.

Kuivana kasvukautena kolme nuorinta (50 - 500 v) suota toimivat metaanin nieluina ja vasta noin tuhatvuotiaalta suolta mitattiin päästöjä. Kosteampana kasvukautena kaikki viisi suota toimivat metaanin lähteenä ilmakehään, eikä vaihtelu vanhemmilla soilla ollut läheskään yhtä voimakasta kuin nuoremmilla. Turpeessa elävien metaania tuottavien hajottajamikrobiyhteisöjen koostumusten todettiin muuttuvan suon kehityksen myötä.

Tutkimus oli osa Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen johtamaa tutkimusohjelmaa ”Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa”. Ohjelmassa on ollut mukana useita yliopistojen laitoksia ja Metlassa useita toimintayksiköitä. Tavoitteena oli tuottaa riittävää tietoa soistettujen suonpohjien kasvihuonekaasutaseista ja niiden ympäristövasteista. Aineistoa voidaan käyttää soistumiskehityksen simulointiin.

Julkaisu: Merilä, P., Galand, P.E., Fritze, H., Tuittila, E.-S., Kukko-oja, K., Laine, J. & Yrjälä, K. 2006. Methanogen communities along a primary succession transect of mire ecosystems. FEMS Microbiology Ecology 55(2): 221-229.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi