Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 25.01.2006

Sahojen mäntyharvennuspuun hankinta kannattavaa runsaspuustoisissa ja hyvälaatuisissa leimikoissa

Sahaukseen soveltuvan mäntyharvennuspuun hankinta kannattaa kohdistaa hyvää metsänhoidollista tasoa oleviin runsaspuustoisiin ja riittävän järeisiin harvennuskohteisiin, selviää Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimuksesta.

Sahapuun kertymät ovat ensiharvennuksissa ja ojitetuilla turvemailla yleensä liian pieniä kannattavaan sahapuun hankintaan. Sahapuun saantoa rajoittaa ensiharvennuksissa eniten puuston pieni järeys ja toisissa harvennuksessa poistuman runkojen vikaisuus, lähinnä mutkat ja lenkous. Mahdollisuus pikkutukkien sahaukseen lyhyillä tukkipituuksilla on edellytys sahapuun järkevälle, leimikon kantoraha- ja jalostusarvoa nostavalle kertymä- ja laatutasolle. Harvennusmännyn sahauksen kannattavuuteen vaikuttavat olennaisesti käytettävissä oleva tuotantoteknologia, tuotemarkkinat ja niiden kehittyminen, jatkojalostuksen mahdollisuus ja yrityksen oman osaamisen taso.

Tutkimuksen aineisto käsitti kaikkiaan 203 ennakkoarvion mukaan sahapuun hankintaan mahdollista, ja täten metsänhoidolliselta tasoltaan keskimääräistä parempaa mäntyvaltaista metsikköä, joissa ensiharvennus tai myöhempi harvennus oli lähivuosina ajankohtainen. Sahauskelpoisen puutavaran määrät olivat leimikoissa pääosin pieniä, ja kohtuullisen kertymän edellytyksenä oli pikkutukkien (pituus 3,1-4,6 m, minimiläpimitta 12 cm) ja/tai lyhyttukkien (pituus 2,5-3,4 m, minimiläpimitta 10 cm) hakkuu normaalitukkien ohella. Näin määritettynä sahapuun kertymä oli kivennäismailla ensiharvennuksissa keskimäärin 4-8 m3/ha (7-12 %) ja myöhemmissä harvennuksissa 8-12 m3/ha (19-29 %), vastaavilla turvemailla noin puolet pienempi. Hyviä, sahapuuta yli 20 m3/ha tuottaneita metsiköitä oli kivennäismailla 8 % ja turvemailla 4 %. Pikkutukki lisäsi kertymiä eniten runkojen rinnankorkeusläpimittaluokissa 15-19 cm ja lyhyttukki luokissa 13-15 cm. Tutkimuksessa sovellettiin varsin ankaria laatuvaatimuksia sahattavalle puulle. Mikäli sahaukseen voidaan hyväksyä lievästi vikaisia runkoja, kertymät kasvavat olennaisesti, esimerkiksi tyvilenkoja pölkkyjä sallittaessa (käyräsahaus) ensiharvennuksissa 2,4-kertaisiksi ja myöhemmissä harvennuksissa 2,8-kertaisiksi.

Lyhyttukkien hankinta normaalitukkien ja kuitupuun ohella johti neljän harvennusmännikön koehakkuussa korjuun ja kaukokuljetuksen yksikkökustannusten kohoamiseen noin 14 prosentilla. Puutavaran keskimääräinen tehdashinta kuutiometriä kohti aleni kuitenkin 6 % keskikantohinnan alentuessa, vaikka kokonaiskertymä ja kantorahatulot kasvoivatkin.

Harvennusmänniköiden tyypillisesti pienikokoisen tukin sahauksen kannattavuuden marginaalit ovat ahtaat normaalitukkia alhaisemman tuotesaannon, heikomman laatujakauman ja yleensä korkeampien tuotantokustannusten vuoksi. Pienetkin muutokset raaka-aineen mittavaatimuksissa, raaka-aine- ja tuotantokustannuksissa ja tuotteiden hintatasossa vaikuttavat olennaisesti sahauksen arvosaantoon, ja tukin kannattavan sahauksen rajaläpimittaan. Lyhyttukki parantaa harvennusmännyn sahauksen kannattavuutta, mikäli lyhyelle sahatavaralle on todelliset markkinat ja/tai käyttökohteita omassa jatkojalostuksessa. Runkojen apteeraus sahan tuotteiden loppukäytön mukaisesti ja aihiomittojen mukainen sahaus vaikuttavat samansuuntaisesti. Yritystasolla ovat olennaisia tehokkaat organisointi- ja teknologiamallit, mutta myös oppimisprosessin ja kehitystyön merkitys korostuu. Erityisen tärkeää on harvennusmännyn tuoterakenteen ja -markkinoiden kehittäminen ja kustannusseuranta.

Harvennusmännyn hankinnan ja sahauksen tutkimus- ja kehittämishanke kuului metsäsektorin yhteisrahoituksella toteutettuun Wood Wisdom -tutkimusohjelmaan (1998-2001), jonka päättymisen jälkeen tutkimuksia jatkettiin hankkeen toimijaorganisaatioiden omana työnä. Hanke koostui kahdesta osahankkeesta: harvennusmännyn tukkikertymä, korjuun tuottavuus ja lyhyttukkitekniikka, josta vastasi Metsäntutkimuslaitos päärahoittajana maa- ja metsätalousministeriö, ja harvennusmännyn sahaus, tuotteet, kannattavuus ja lyhyttukkitekniikka, josta vastasi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka päärahoittajana Tekes. Hanketta rahoitti ja siihen osallistui myös viisi keskisuurta pikkutukkia hankkivaa ja käyttävää puutuotealan yritystä.

Julkaisu: Wall, T., Fröblom, J., Kilpeläinen, H., Lindblad, J., Heikkilä, A., Song, T., Stöd, R. & Verkasalo, E. 2005. Harvennusmännyn hankinnan ja sahauksen kehittäminen. Wood Wisdom -tutkimusohjelman hankekonsortion loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 943.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi