Aineistona tutkimuksessa oli kaikki tuhonaiheuttajat valtakunnan metsien (VMI) 8. inventoinnin vuosilta 1986–1994. Tuhojen merkitys metsän kehitykselle riippuu tuhon aiheuttajasta, tuhon määrästä ja sen asteesta ja miten tapahtuneet tuhot vaikuttavat. Tuhot voivat vähentää puuston kasvua, vaikuttaa saatavan puutavaran laatuun tai johtaa puiden kuolemiseen.

Julkaisu Metsikkö- ja puutuhojen ennustemallit sisältää tuhonaiheuttajakohtaiset ennustemallit metsikkö- ja puutuhojen esiintymistodennäköisyydelle. Mallit on laadittu logistisella regressio­analyysillä. Malleilla ennustetaan ensin metsikkötuhon todennäköisyys kasvupaikan ja puustotunnusten funktiona. Toisessa vaiheessa ennustetaan puun tuhojen todennäköisyys, joka riippuu metsikkötuhon esiintymisestä ja puun ominaisuuksista. Metsikkötasolla todennäköisyys voidaan tulkita tuhonalaisen pinta-alan osuutena metsien pinta-alasta. Puutasolla todennäköisyys voidaan tulkita tuhopuiden osuutena puiden lukumäärästä.

Tuhon todennäköisyys jaetaan mallissa luokkiin tuhon asteen ja syntyajankohdan mukaan. Tärkeimpiä tuhojen esiintymistä selittävistä tekijöistä ovat puulaji sekä metsikön tai puun kehitysvaihe, ilmaistuna metsikön valta­pituutena, ikänä tai puun rinnankorkeusläpimittana. Mallien kyky kuvata yksittäisten metsänhoitotoimenpiteiden välittömiä vaikutuksia tuhoriskiin on kuitenkin rajallinen.

Päättynyt tutkimus 'Metsikön rakenne, kilpailudynamiikka ja puuntuotoskyky kasvumalleissa' liittyi puuston kehityksen mallitustyöhön, jota tehdään Metlan Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset (MOT) - tutkimusohjelmassa.

Ohjelma tuottaa tutkimustietoa metsikön kasvatusmenetelmien puuntuotannollisista ja taloudellisista vaikutuksista metsätalouden päätöksenteon tueksi.