Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 23.01.2006

Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden historia on rikas

Nykyisistä tutkimusmetsien kokeista vanhimmat perustettiin yli sata vuotta sitten. Aina vuosituhannen vaihteeseen saakka tutkimusmetsäverkkoa laajennettiin. Metsäntutkimuslaitoksen Tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet 1922-2005 -julkaisussa tarkastellaan Metlan tutkimus- ja luonnonsuojelualueiden verkoston syntyä ja merkittävimpiä muutoksia.

Tutkimusmetsien varhaiskehitykseen vaikuttivat Suomen metsänhoitolaitoksen vuoden 1859 ohjesäännön mukaiset mallipuistot sekä ulkomaiset esikuvat. Mallipuistojen tarkoituksena oli antaa esikuvia taloudenhoidolle, ulkomaisten puulajien kasvatukselle, metsäntuotteiden käsittelylle ja neuvonnalle.

Alueiden valinnan tavoitteena oli, että ne edustaisivat kattavasti Suomen metsätalouden erilaisia taloudellisia ja luonnonolosuhteita. Vuonna 1922 perustettiin ensimmäiset alueet: Vesijaon kruununpuisto Etelä-Hämeessä, Katariinan lehtikuusipuiston alue Raivolassa Karjalankannaksella ja Jaakkoinsuo lähiympäristöineen Vilppulassa. Tutkimusmetsien verkosto laajeni ennen sotia nopeasti. Myös vuonna 1938 perustetut ensimmäiset luonnonpuistot ja kansallispuistot tulivat laitoksen hallintaan, koska niiden katsottiin liittyvän läheisesti tutkimukseen.

Vuosikymmenten kuluessa Metlan tutkimusmetsiin perustetut kenttäkokeet ovat olleet yleensä pitkäaikaisia. Koetoiminta on tuottanut monipuolisesti tietoa muun muassa metsänkäsittelymenetelmistä ja ekologisista peruskysymyksistä. Laitoksen hallitsemilta alueilta on laajat mittausaineistot pitkältä aikajänteeltä, mikä tarjoaa luonnontieteelliselle tutkimukselle monia mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen tekijän Eero Kakkurin mukaan aineistoja voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän myös taloustieteellisessä ja poliittisen historian tutkimuksessa.

Tutkimusmetsien perinteinen toimintamuoto on tutkimus ja sen tuloksia esittelevien ammattiretkeilyjen sekä koulutuksen järjestäminen. Alueilla on retkeilypolkujen verkostoja ja esittelytauluja. Tietoa on välitetty pitkään myös Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita käsittelevien opaskirjasten avulla. Myös muiden tiedeyhteisöjen kanssa on aina tehty yhteistyötä.

Historiateos sisältää runsaasti havainnollisia karttoja ja kiinnostavia vanhoja valokuvia. Laitoksen hallinnassa olleiden tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden kokonaispinta-ala oli vuonna 1938 lähes 2000 neliökilometriä. Sotien seurauksena laitos menetti alueistaan puolet. Tutkimus- ja luonnonsuojelualueiden kokonaispinta-ala lisääntyi 1940-luvun jälkeen viime vuosituhannen vaihteeseen saakka ollen enimmillään runsaat 1500 neliökilometriä. Luonnonsuojelualueiden ja tutkimusmetsien määrä väheni 2000-luvun alussa pääasiassa Metsähallitukselle tapahtuneiden hallinnansiirtojen vuoksi. Vuonna 2005 Metsäntutkimuslaitoksella oli hallinnassaan maa- ja vesialueita kaikkiaan noin 880 neliökilometriä.

Julkaisu: Kakkuri, E. 2006. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet 1922–2005. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 21. 30 s.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi