Tutkimuksen asein tukkimiehentäin kimppuun

Säästöpuiden, kulotuksen ja maanmuokkauksen vaikutus männyn taimien tukkimiehentäituhoihin
Metsälajiston monipuolisuuden ylläpitämiseksi kulotusta suositellaan lisättäväksi. Toisaalta metsäpalojen ja kulotuksen tiedetään houkuttelevan uudistusalalle runsaasti tukkimiehentäitä. Kokeessa tutkittiin tukkimiehentäituhojen yleisyyttä kulotetuilla kohteilla, jossa männyn taimia suojattiin erilaisin metsänhoidollisin toimenpitein muun muassa säästöpuiden, maanmuokkauksen ja torjunta-ainekäsittelyn avulla.

Tulokset osoittivat, että kulotus selvästi lisäsi vakavien tukkimiehentäituhojen määrää avohakatuilla alueilla. Sensijaan alueilla, joihin oli jätetty noin 50 m3/ha säästöpuita, jättöpuumäärällä oli selkeä taimia tuhoilta suojaava vaikutus. Maanmuokkauslaikkujen keskelle istutetut taimet kärsivät vähemmän syöntivioituksista kuin muokkaamattomaan maahan istutetut taimet sekä kulotetuilla että kulottamattomilla kohteilla. Tulosten mukaan taimen istuttaminen keskelle kivennäismaalaikkua vähensi vakavia syöntituhoja merkittävämmin kuin torjunta-ainekäsittely.

Maanmuokkaus antoi parhaimman suojan taimille syöntivioituksia vastaan niillä aloilla, joille oli jätetty puita 50 m3/ha. Myös taimien kuolleisuus oli alhaisempi kulottamattomilla aloilla ja niillä alueilla, joille oli jätetty 50 m3/ha jättöpuita. Taimien kuolleisuus ja syöntivioitukset olivat vähäisempiä kaksi vuotta kulotuksen jälkeen kuin ensimmäisenä kesänä. Tukkimiehentäituhot ja taimien kuolleisuus lisääntyivät uudestaan kolmen vuoden kuluttua kulotuksesta, mikä johtui todennäköisesti uuden tukkimiehentäisukupolven kuoriutumisesta alueella.

Julkaisu: Pitkänen, A., Törmänen, K., Kouki, J., Järvinen, E. & Viiri, H. 2005. Effects of green tree retention, prescribed burning and soil treatment on pine weevil (Hylobius abietis and Hylobius pinastri) damage to planted Scots pine seedlings. Agricultural and Forest Entomology 7: 319-331.