Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 12.01.2006

Satelliittikuvien ja korkeailmakuvien yhteiskäyttö parantaa puuston arvioinnin tarkkuutta

Puustotunnusten arvioinnissa satelliittikuvien ja ilmakuvien yhteiskäyttö parantaa monissa tapauksissa arvioinnin tarkkuutta, ilmenee Metlassa tehdystä tutkimuksesta. Satelliittikuvien pääetuna on hyvä värien erotuskyky, korkeailmakuvista taas erottuvat hyvin pienehköt kohteet kuten yksittäiset puut.

Tutkimuksessa verrattiin satelliittikuvaa ja lentokoneesta otettuja korkeailmakuvia puustotunnusten arvioinnissa. Satelliittikuva tuotti kaikkien tutkittujen metsikkötunnusten osalta tarkemmat arviot kuin ilmakuva. Satelliitin rekisteröimä laaja sähkömagneettisen säteilyn alue eli spektrinen alue palvelee metsäninventointia paremmin kuin korkeailmakuvan hyvä kohteiden kokoon perustuva erotuskyky eli spatiaalinen resoluutio. Eri kasvillisuustyypit erottuvat paremmin tarkasteltaessa laajaa aallonpituusaluetta, koska erityyppisen kasvillisuuden heijastus on erilainen sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituusalueilla. Landsat satelliittikuvan spektrinen alue ulottuu näkyvän valon sinisestä lämpösäteilyyn.

Käytettäessä satelliitti- ja ilmakuvapiirteiden yhdistelmää arvioinnin tarkkuuteen saatiin jonkin verran parannusta useimpien tunnusten kohdalla, sen sijaan männyn ja koivun tilavuuksien sekä latvuspeiton kohdalla Landsat-satelliittikuvan piirteillä yksinään päästiin tarkimpiin arvioihin.

Satelliittikuvia on laajalti käytetty metsävarojen arvioinnissa, esimerkiksi Suomessa valtakunnan metsien 8. inventoinnista (1986-94) lähtien. Käytetty menetelmä yhdistelee tietoa maastomittauksista, satelliittikuvista ja numeerisista kartoista. Mustavalkoilmakuvia on aikaisemmin hyödynnetty esimerkiksi valtakunnan metsien 5. inventoinnissa (1964-70), ja menetelmää sovellettiin vielä kahdessa seuraavassa inventoinnissa, mutta nykyisin ilmakuvien käyttö metsätaloudessa rajoittuu lähinnä metsikkökuvioiden rajaukseen metsäsuunnittelussa. Mustavalkoisen korkeakuva-aineiston saatavuus ja ajantasaisuus ovat kuitenkin hyviä. Ilmakuvien käyttöä rajoittaa niiden satelliittikuvia korkeampi hinta suhteessa pinta-alapeittoon. Ilmakuvia voidaan käyttää esimerkiksi peittämään satelliittikuvissa olevia pilvien aiheuttamia aukkoja.

Tutkimusalue sijaitsee Häme-Uudenmaan metsäkeskuksessa Lahden ympäristössä. Alueen koko on noin 281 000 ha, josta metsätalousmaata 172 000 ha. Tutkimuksessa käytetty Landsat 7 ETM -satelliittikuva oli vuodelta 2000. Oikaistun kuvan spatiaalinen erotuskyky eli resoluutio oli 25 m. Korkeailmakuvat olivat vuodelta 1999. Kuvauksen mittakaava oli 1:60 000, ja niiden resoluutio oli 1 m.

Metlassa tutkitaan kaukokartoitusta eritoten monilähteisen metsien inventoinnin yhtenä tietolähteenä tarkoituksena tuottaa karttamuotoisia estimaatteja eri metsätunnuksista sekä metsätilastotietoja erisuuruisille alueille.

Tätä tutkimushanketta on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö.

Julkaisu: Tuominen, S. & Haakana, M. 2005 Landsat TM imagery and high altitude aerial photographs in estimation of forest characteristics. Silva Fennica 39(4): 573-584.

Lisätietoja :


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi