Tiedote 21.12.2005
Ennustetun ilmastonmuutoksen on arvioitu vaikuttavan lämpötilan nousun lisäksi maamme sademääriin ja sateen jakautumiseen eri alueilla. Lisäksi metsämme altistuvat kohonneelle ultravioletti (UV-B) -säteilylle, jonka ennustetaan vielä lisääntyvän lähivuosina. FM Satu Turtola tutki biologian alan väitöskirjassaan "The effects of drought stress and enhanced UV-B radiation on the growth and secondary chemistry of boreal conifer and willow seedlings" näiden ympäristötekijöiden vaikutusta havu- ja lehtipuiden menestymiseen.
Kuivuus lisäsi männyn ja kuusen taimien terpeenien eli pihkan
ainesosien määrää. Pihka on elävälle havupuulle
tärkeä puolustusaine tuhohyönteisiä ja lahottajasieniä
vastaan, joten kuivuus-stressatuilla puilla näyttää olevan
parempi puolustus näitä vastaan. Stressattujen taimien kasvu
kuitenkin väheni selvästi.
Lisäksi Turtola tutki mustuvapajua sekä mustuvapajun ja lettopajun
risteymää ja totesi, että mustuvapaju reagoi erilailla
kuivuuteen ja kohotettuun UV-B -säteilyyn kuin risteymä. Myös
eri yksilöiden (kloonien) reaktiot ympäristömuutoksiin
olivat hyvin erilaisia. Nämä tulokset antavat viitteitä
pajujemme mahdollisuudesta sopeutua tuleviin ilmastonmuutoksiin. Yleisesti
ottaen kuivuus vähensi pajujen kasvua sekä fenolien eli lehtien
puolustusyhdisteiden määrää.
Väitöskirjassa havaittiin myös että voimakkaalla
kuivuusstressillä oli suurempi vaikutus kuin kohotetulla UV-B -säteilyllä
havupuiden ja pajun taimien kasvuun sekä puolustusyhdisteisiin.
Kohotettu UV-B -säteily ei vaikuttanut havupuun taimien kasvuun
eikä puolustusyhdisteisiin. Sen sijaan pajun taimien kasvu väheni
ja UV-B -säteilyltä suojaavien fenolien (flavonoidien ja fenolihappojen)
määrä lisääntyi pajujen lehdissä.
Pajujen lehdissä oli myös runsaasti salisylaatteja, joiden
pitoisuuteen UV-B -säteily ei vaikuttanut. Salisylaatit säätelevät
kasvinsyöjien ruoan valintaa, ja niitä käytetään
myös kipua, kuumetta ja tulehdusta alentavina rohdoksina. Sen vuoksi
kiinnostus tiettyjä pajulajeja, kuten mustuvapajua ja lettopajua,
kohtaan on lisääntynyt.
Osa kokeista tehtiin Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun yksikössä. Turtola väitteli Joensuun yliopistossa 9.12.2005.
Lisätietoja: