Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 16.12.2005

Lämmin heinäkuu lisää Lapin mäntyjen seuraavan vuoden pituuskasvua

Lapissa männyn pituuskasvu on sitä parempi, mitä lämpimämpi on edellisen kesän heinäkuu. Lämmin marraskuu sitä vastoin vähentää pituuskasvua vielä kahden vuoden kuluttua. Sademäärillä ei ole vaikutusta kasvuun. Tiedot ilmenevät Metsäntutkimuslaitoksessa tehdystä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin männyn pituuskasvun ja kuukausitason säätunnusten välistä yhteyttä viidessä lappilaisessa metsikössä, jotka sijaitsivat Rovaniemellä, Sodankylässä, Laanilassa, Kaamasessa ja Kevolla. Tarkastelujakso alkoi 1950-luvulta ja päättyi vuoteen 1996.

Tärkein vuotuisen pituuskasvun vaihtelua ohjaava tekijä on edellisen vuoden heinäkuun lämpötila. Mitä lämpimämpi heinäkuu, sitä parempi on seuraavan vuoden pituuskasvu. Riippuvuus on voimakkainta kolmessa pohjoisimmassa metsikössä. Keskimääräinen vuotuinen pituuskasvu oli Rovaniemen koemetsikössä noin 25 cm ja Kevolla noin 15 cm. Yhden asteen muutos heinäkuun lämpötilassa johtaa keskimäärin 1,8 cm:n muutokseen seuraavan vuoden pituuskasvussa. Heinäkuun lämpötilojen vuotuisten erojen aiheuttama pituuskasvun vaihteluväli voi siten olla jopa 10-15 cm.

Männyn pituuskasvu on ns. ennaltamääräytyvää, eli pituuskasvuaiheet muodostuvat latvasilmuun kasvua edeltävänä kesänä pääosin juuri heinäkuussa. Sääolot latvasilmun muodostumisen aikaan ovat siten keskeisiä pituuskasvun kannalta. Se, miten nopeasti kasvaimet kehittyvät täyteen mittaansa, riippuu tulevan alkukesän olosuhteista ja erityisesti lämpötilasta, mutta männyn päätesilmuissa on jo tällä hetkellä informaatio ensi kesän kasvainten pituudesta.

Kahden vuoden takaisen marraskuun lämpötilan ja pituuskasvuun välillä on negatiivinen riippuvuus: lämmin marraskuu vähentää seuraavana kesänä syntyvien pituuskasvuaiheiden määrää ja edelleen sitä seuraavan kesän pituuskasvua. Lämmin myöhaissyksy on haitallinen puille todennäköisesti sen takia, että korkea lämpötila lisää puiden hengitystä ja vähentää niiden energiavaroja. Sademäärät eivät vaikuta pituuskasvuun lainkaan.

Yllä esitetyt tulokset koskevat vain Lappia. Etelään päin mentäessä lämpötilan merkitys heikkenee ja sademäärän kasvaa.

Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi dendroklimatologisissa tutkimuksissa, joissa selvitetään menneisyyden sääoloja vanhojen puunäytteiden avulla. Esimerkiksi soista ja järvien pohjamudasta nostettujen puunrunkojen perusteella saadaan selville, millaiset sääolot vallitsivat tuhansia vuosia sitten. Pituuskasvu on erinomainen menneen ilmaston kuvaaja yhdessä läpimitan kasvun, puuaineen tiheyden ja hiili-isotooppien pitoisuuksien aikasarjojen kanssa.

Julkaisu: Hannu Salminen & Risto Jalkanen (2005). Modelling the effect of temperature on height increment of Scots pine at high latitudes. Silva Fennica 39(4), 497–508.
Suomenkielinen seloste artikkelista on julkaistu Metsätieteen aikakauskirjassa 4/2005 (pdf).

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi