Uusia menetelmiä metsien hiilivarojen ja niiden muutosten arvioimiseen
EU-maat pystyvät raportoimaan puuston hiilivaraston muutokset jo vuonna 2006

-Maat, jotka pystyvät raportoimaan metsien hiilivaraston muutokset 2008-2012 kansainvälisesti hyväksyttävällä tavalla voivat käyttää osan metsiensä hiilinieluista Kioton sopimuksen mukaisesti päästövähennysten kompensoimiseen, mikä vähentää kustannuksia, toteaa Metlan tutkija Raisa Mäkipää, joka oli yksi tutkimuskonsortion koordinaattoreista.

Metsäntutkimuslaitos koordinoi tutkimuskonsortion osaa, joka käsitteli biomassan hiilivaraston muutosten analysointia. Tähän tutkimukseen osallistui tutkijoita kahdeksasta organisaatiosta ja kuudesta eri maasta.
Metsiin sitoutuneen hiilen määrä ja sen muutokset vaikuttavat merkittävästi maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Metsillä voi olla merkittävä rooli ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun hillitsijänä ja ilmastonmuutoksen hidastajana, minkä vuoksi ne sisällytettiin myös Kioton sopimukseen. Ilmastosopimus ja Kioton sopimus velvoittavat sopijamaita vuosittain raportoimaan metsien hiilivaraston muutokset. EU-maat raportoivat yhdessä YK:n ilmastosopimukselle kasvihuonekaasupäästönsä ja metsiin sitoutuneen hiilen määrän. Luotettavan ja kaikki EU-maat kattavan kasvihuonekaasuinventaarin laatimiseksi maiden tulee raportoida omat päästönsä ja metsien hiilivaraston muutokset kansainvälisesti sovittuja IPCC:n ohjeita noudattaen kattavasti, läpinäkyvästi ja yhdenmukaisesti.

Metsäntutkimuslaitoksen koordinoimassa tutkimuksessa koottiin tietokannat eri puulajien biomassan hiilivaraston muutosten laskentaan soveltuvista malleista (sekä biomassan muunnoskertoimista että biomassayhtälöistä). Tutkimuksessa kehitettiin välimeren ilmastoon ja boreaaliselle havumetsävyöhykkeelle soveltuvia uusia entistä luotettavampia biomassan muunnoskertoimia tärkeimmille puulajielle sekä arvioitiin niiden epävarmuutta. Lauhkean vyöhykkeen puulajeille kehitettiin uusia entistä laajempiin ja edustavampiin aineistoihin perustuvia biomassayhtälöitä. Yksinkertaisiin kertoimiin perustuvaa biomassan laskentamenetelmää verrattiin yksityiskohtaisempaan puukohtaiseen aineistoon ja biomassamalleihin perustuvaan soveltamalla molempia menetelmiä suuraluetasolla Ruotsin valtakunnan metsien inventoinnin aineistoon. Molemmat laskentamenetelmät soveltuvat suuralueilla biomassan hiilivaraston laskentaan ja laskentamenetelmästä riippumatta suurimmat epävarmuudet ovat nuorien metsien hiilivaraston arvioinnissa.

Carboinvent-tutkimuskonsortion (Multi-source inventory methods for quantifying carbon stocks and stock changes in European forests) työ on osoittanut hiilivarojen muutosten seuraamisen haasteelliseksi. Kansainvälisesti yhdenmukaisten inventointikäytäntöjen luominen vaatii näiden osalta vielä lisätutkimusta ja entistä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä.

Metlan koordinoimassa osahankkeessa olivat mukana Euroopan metsäinstituutti EFI, Euroopan komission tutkimuskeskus (JRC-IES) Italiasta, , Institute of Forest Ecosystem Research Tsekistä, Unkarin metsäntutkimuslaitos ERTI, Federal Forest Research Centre ja Umweltbundesamt Itävallasta ja CREAF (Centre for Ecological Research and Forestry Applications) Espanjasta.

Tutkimus liittyi Metlan hankkeisiin Metsien hiilivarastojen dynamiikan mallit (3323) sekä Metsien hiilitase (3399)