Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 11.11.2005

Maailman metsät, ympäristö ja yhteiskunta -projektin 1. vaihe päättyy
Yhteiskunnan muuttuvat arvot ja toimintatavat korostavat metsien, ihmisten ja ympäristön vuorovaikutuksen merkitystä

Yli 200 kansainvälisen tutkijan projektissa "Maailman Metsät, Yhteiskunta ja Ympäristö" (IUFRO-WFSE) selvitettiin, miten metsät, ihmiset, talous ja yhteiskunta ovat monin tavoin keskenään vuorovaikutuksessa sekä paikallisesti että globaalisti. Kolmivuotista maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liiton IUFRO:n hanketta koordinoi Metsäntutkimuslaitos.

Yhteiskunnan arvojen ja kansallisten ja kansainvälisten politiikkojen muutokset monilla eri sektoreilla myös metsien ulkopuolella ovat muuttaneet metsiin liittyviä asenteita ja toimintatapoja. Muutokset näkyvät erityisesti metsiin ja puuhun perustuvien elinkeinojen korostamisessa, metsien ympäristöhyödyissä, pyrkimyksissä metsien hyvään hallintoon ja suhtautumisessa istutusmetsiin.

Maailmassa lähes joka viides ihminen, yli 1,2 miljardia ihmistä, saa ainakin osan elannostaan metsistä. Metsät tuottavat puuta teollisuudelle ja polttopuuksi, antavat työtä, vientituloja ja myös erilaisia keräily- ja ravintotuotteita sekä myytäväksi että kotitarpeiksi. Kehitysmaissa 13 - 35 % kaikesta ei-maataloustyöstä perustuu metsää ja luonnontuotteita hyödyntäviin yrityksiin. Suuren ja keskisuuren metsäteollisuuden merkitys työllistäjänä on suuressa osassa maailmaa pienenemässä. Sen sijaan pienet- ja mikroyritykset ovat lupaus kasvusta. Metsään ja puuhun perustuvien pienyritysten ja yrittäjyyden tukeminen edellyttää toimivaa tiedon kulkua ja markkinoille pääsyä, infrastruktuuria ja sallivaa ympäristöä, yrittäjyyttä tukevaa hallintoa, ja ennen kaikkea selkeää omistus- ja käyttöoikeutta metsiin ja puihin.

Laajeneva kiinnostus ympäristöhyötyihin on muuttanut käsityksiä ympäristö- ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen ja ylläpidon kustannusten ja saatujen hyötyjen jaosta. Metsien tuottamat hyvinvointipalvelut, kuten metsien virkistyskäyttö, ovat joissain kehittyneissä maissa jo taloudellisesti tärkeämpiä kuin metsien perinteinen talouskäyttö. Tärkeitä ympäristöpalveluja ovat puhtaan veden ja biodiversiteetin säilyttäminen sekä viimeaikoina myös hiilen sidonta. Aikaisemmin näiden palvelujen turvaamiseen on pyritty käskyillä, kielloilla, valtion tuilla tai suojelualueita perustamalla. Nyt kehitettävillä ympäristöpalvelumaksuilla metsien ja ympäristön hoitoa arvioidaan niiden yhteisöille ja ihmisille tuottamien palvelujen arvon mukaan, jolloin palvelun käyttäjä maksaa palvelun tuottajalle ja ylläpitäjälle. Palvelumaksuilla pyritään luomaan kannuste kestävälle metsänhoidolle varmistamalla hoitokustannusten oikeudenmukainen jakautuminen palvelujen tuottajien ja käyttäjien kesken.

Kestävä metsätalous ja metsien ympäristöhyötyjen turvaaminen edellyttävät hyvää hallintoa. On yleisesti tunnustettu, että keskusjohtoinen "ylhäältä-alas" -hallintotapa ei johda metsäekosysteemien säilyttämiseen eikä hyötyjen oikeudenmukaiseen jakamiseen eri ryhmille. Uudet hallintomallit korostavat hallinnon hajauttamista ja osallistuvaa päätöksentekoa. Paikalliset ongelmat ja ristiriidat tulisi päästä selvittämään paikallisin keinoin ja läpinäkyvästi. Ongelmana on usein keskushallinnon haluttomuus luopua vallasta ja paikallistason heikot resurssit sekä osaamisen puute.

Vuonna 1995 istutusmetsät peittivät 3,5 % maailman metsäpinta-alasta ja tuottivat 22 % teollisuuspuusta. Vuonna 2050 istutusmetsien odotetaan kattavan jopa 64 % maailman teollisuuspuun kysynnästä. Kuitenkin vain noin puolet maailman istutusmetsistä on perustettu teollisuuden tarpeisiin. Istutusmetsät eivät vastaa luonnonmetsien ekosysteemiä eivätkä tyydytä paikallista metsien käyttötarvetta. Pienimuotoiset puuviljelmät ja maatiloilla kasvatetut puut ovat tärkeitä monen vähämetsäisen maan puuhuollolle ja erityisesti myös yksittäisille viljelijöille puunmyyntitulon ja puiden tuottamien moninaisten hyödykkeiden sekä maan ja maatalouden tuottavuuden turvaajana.

Luonnonvarojen hoidossa ollaan siirtymässä yleispätevästä, normeihin perustuvasta ohjeistuksesta paikallisia olosuhteita ja yhteiskunnan muuttuvia arvoja ja tarpeita korostavaan lähestymistapaan. Tämä asettaa kasvavia haasteita metsäsektorin kehittämiselle. Haasteena on yhdistää ihmisten toimeentulon ja työllisyyden vaatimukset alueellisessa maan ja metsien käytössä kestävästi. Maisemarakenne on yleensä hyvin pirstaloitunut. On tarpeen tarkastella laajempia alueellisia ja ajallisia kokonaisuuksia ja lähestyä maisemarakennetta kokonaisuutena. Eri sektoreiden yhteistoiminta ja niiden integroituminen on välttämätöntä ympäristövarojen - mukaanlukien metsien - sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle käytölle.

IUFRO:n (International Union of Forest Research Organisations) erityishankkeessa oli mukana yhdeksän eri puolella maailmaa toimivaa tutkimuslaitosta. Mukana olivat BFH (Bundesforschungsanstalt für Forst- und Holzwirtschaft) Saksasta, CIFOR (Center for International Forestry Research) Indonesiasta, CIRAD-Fôret (Centre de Coopération Internationale en Recherche Agronomique pour de Développement) Ranskasta, CATIE (Centro Agronómico Tropical de Investigación y Enseñanza) Costa Ricasta, Euroopan metsäinstituutti Suomesta, INBAR (International Network for Bamboo and Rattan) Kiinasta, UNU (United Nations University) Japanista ja NRCan (Natural Resources Canada) Kanadasta.

Julkaisut:

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi