Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 09.11.2005

Energiapuuharvennus kannattaa osassa nuoria kasvatusmetsiä

Kokopuukorjuuna toteutettava nuoren metsän ensiharvennus eli energiapuuharvennus voi olla metsänomistajalle taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Ensiharvennuskohteissa, joiden kuitupuukertymä jää alle 20 kuutiometriin hehtaarilla, kannattaa harvennus tehdä kokopuukorjuuna. Jos myyntikelpoista kuitupuuta kertyy tätä enemmän, kannattava vaihtoehto on harvennuksen viivästyttäminen ja ainespuun korjuuseen tähtääminen. Eri puutavaralajien kantohinnat vaikuttavat vaihtoehtojen taloudelliseen kannattavuuteen. Tiedot selviävät Metlan tekemästä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa verrattiin energiapuuharvennuksen ja erilaisten simuloitujen ensiharvennuskäsittelyjen vaikutusta metsiköiden kiertoajan hakkuukertymiin ja kantorahatuloihin 20 itä- ja länsisuomalaisella energiapuuharvennusleimikolla. Kohteet olivat tiheitä nuoren metsän kunnostuskohteita. Metsiköiden ensiharvennuksen jälkeinen kehitys eri käsittelyketjuissa ennustettiin Motti-metsikkösimulaattorilla.

Kuitupuukertymä osoittautui hyväksi kannattavuuskriteeriksi, kun valitaan kohteelle sopivaa ensiharvennuskäsittelyä. Jos ensiharvennuksen kuitupuukertymä on alle 20 kuutiometriä, kokopuukorjuu on kannattava vaihtoehto. Harvennuksen viivästyttäminen on mahdollista, jos metsikkö ei ole ylitiheä. Viivästyttäminen lisää ainespuukertymää, jolloin kohteesta tulee ainespuun korjuuseen kelvollinen.

Verrattaessa käsittelyvaihtoehtoja kiertoajalla energiapuuharvennusvaihtoehto oli keskimäärin tavallista ainespuuvaihtoehtoa kannattavampi yli kahden prosentin laskentakorolla. Harvennusten jättäminen kokonaan tekemättä oli huonoin vaihtoehto. Toteutunut harvennusvoimakkuus kohteilla oli hyvän metsänhoidon suositusten mukaista ja johti hyvään taloustulokseen. Suosituksia voimakkaampaa käsittelyä kannattaa välttää. Kannattavuuslaskelmissa käytettyjen kantohintojen lähtökohtana olivat kymmenen eteläisimmän metsäkeskuksen alueiden ainespuutavaralajien keskikantohinnat vuonna 2004. Energiakäyttöön menevälle kokopuulle annettiin kantohinnaksi kolme euroa kuutiometri.

Toteutuneissa energiapuuharvennuksissa kokopuukertymä oli keskimäärin 53 kuutiometriä hehtaarilla. Tästä kuitupuun mittavaatimukset täyttävää runkopuuta oli 20 kuutiometriä. Ainespuuvaihtoehdossa ensiharvennusta viivästettiin viidellä vuodella, jolloin hakkuukertymä oli keskimäärin 35 kuutiometriä hehtaarilla. Kokopuukorjuun aiheuttama kasvun aleneminen oli lievää ja sen taloudellinen merkitys kiertoajalla vähäinen.

Tutkimus on osa Metlan "Energiapuu osaksi kasvatusketjua" -hanketta. Metlan lisäksi tutkimusta rahoittavat Tekes, Maa- ja metsätalousministeriö, UPM, Metsäliitto Osuuskunta ja Stora Enso. Tutkimus kestää vuoden 2006 loppuun.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi