Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 8.11.2005

Yksityismetsien kestävät hakkuumahdollisuudet eivät vastaa puutavaralajien ennakoitua kysynnän tarvetta

Metsävarojen kasvusta huolimatta yksityismetsien tulevien vuosien kestävät hakkuumahdollisuudet eivät alueittain ja puutavaralajeittain tarkasteltuina vastaa teollisuuden hakkuutarpeita. Kuusitukin ja -kuitupuun hakkuumäärät ovat ylittäneet metsäverotuksen siirtymäkauden loppuvuosina kuusen kestävät hakkuumahdollisuudet monilla alueilla. Männyn ja lehtipuun hakkuita sen sijaan on mahdollista lisätä runsaastikin nykymääristä.

Metsäverouudistuksen siirtymäkausi päättyy vuoden 2005 lopussa. Metsäteho Oy:n ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa tarkasteltiin yksityismetsien hakkuumahdollisuuksia ja metsävarojen kehitystä. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka eri veromuodoissa olleet metsänomistajat ovat hakanneet metsiään siirtymäkauden aikana ja kuinka tehdyt hakkuut vaikuttavat tulevien vuosien puutavaralajien hakkuumahdollisuuksiin eri metsäkeskusten alueilla. Metsänomistajien puunmyyntikäyttäytymistä ei tarkasteltu, eivätkä laskelmat siten ennusta puun tarjontaa.

Metsäverotuksen siirtymäkaudella pinta-alaverotilojen omistajat ovat myyneet hakkuukypsiä puustojaan odotetun runsaasti. Myyntiverotukseen heti siirtyneet metsänomistajat ovat hakanneet selvästi pinta-ala- ja tilavuusosuuksiaan vähemmän, jolloin heidän puuvaransa ja hakkuumahdollisuutensa ovat kasvaneet. Tämä näyttäisi mahdollistavan hakkuiden lisäyksen, jolla voidaan korvata raakapuun tarjonnan mahdollinen lasku pinta-alaverotuksessa olleista metsistä.

Yksityismetsien suurimman kestävän hakkuukertymän arvio vuoteen 2011 saakka on 50,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsäteollisuuden on ennakoitu tarvitsevan vuosina 2006-2011 raakapuuta yksityismetsistä 51,3 milj. m³/v. Kun otetaan huomioon myös muu ainespuun käyttö, raakapuun tarve yksityismetsistä on noin 54 milj. m³/v. Tämä taso ei ole pitkällä aikavälillä kestävä, eli se johtaa tulevaisuudessa hakkuumahdollisuuksien vähenemiseen.

Kuusitukin hakkuut voivat jatkua vuosina 2006-2011 vielä vuosien 2002-2004 tasolla, mutta sen jälkeen hakkuumahdollisuudet vähenevät noin 85 prosenttiin hakkuiden huippuvuosien 1997-2001 keskimääräisestä tasosta. Hakkuumahdollisuudet vähenevät eniten Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkeskusten alueilla. Kuusikuitupuun ennakoitu kysynnän lisäys vuoteen 2011 saakka vähentäisi sen hakkuumahdollisuuksia seuraavalla kymmenvuotiskaudella lähes kolmanneksella nykytasoon nähden.

Mäntytukin hakkuut voivat lähivuosina säilyä nykytasolla tai kasvaa hieman. Erityisesti läntisessä Suomessa mäntytukkivarat lisääntyvät. Mäntykuitupuun hakkuumahdollisuudet kasvavat merkittävästi koko maassa, muutamassa vuosikymmenessä 20-30 %. Koivu- ja lehtikuitupuun hakkuumahdollisuudet kasvavat suhteellisesti vieläkin enemmän: hakkuita voitaisiin jo lähivuosina lisätä n. 35 % nykytasosta ja silti hakkuumahdollisuudet edelleen kasvaisivat. Tulevina vuosikymmeninä myös koivu- ja lehtitukkia voidaan hakata 40-60 % enemmän kuin nykyisin.

Kuusta käyttävälle teollisuudelle kotimaan hakkuumahdollisuuksien supistuminen aiheuttaneekin ongelmia tuotannossa ja puunhankintalogistiikassa. Männyn ja lehtipuun hakkuumahdollisuuksien kasvu on mahdollisuus etenkin energiapuun hankinnalle, mutta samalla haaste nuorten metsien hoidolle ja kannattaville ensiharvennuksille. Leimikoiden hakkuutaparakenne muuttuu päätehakkuuikäisten metsien osuuden vähentyessä. Harvennushakkuiden osuuden ennustetaan kasvavan yli 40 %:iin hakkuukertymästä lähivuosikymmeninä. Se lisää korjuukaluston tarvetta, alentaa keskimääräistä korjuun tuottavuutta sekä kasvattaa korjuukustannuksia.

Julkaisut:

Lisätietoja :


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi