Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 3.11.2005

Kirja Punkaharjun kansallismaisemasta

Punkaharjun kansallismaiseman synnystä, historiasta ja nykyisyydestä kertova kirja ”Luonnon vihreä ajatusviiva” on ilmestynyt. Kirjan on toimittanut Jyrki Paaskoski. Keisari Aleksanteri I:n käynnistä harjulla ja hänen lausumastaan suojelukehotuksesta tuli vuonna 2003 kuluneeksi 200 vuotta. Juhlavuoden merkeissä syntyi ajatus kirjahankkeesta, johon Metsäntutkimuslaitos (Metla) tarttui ympäristöministeriön tuella. Kirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kirja kuvaa Punkaharjua alkaen sen synnystä jääkauden loppuvaiheessa 12 500 vuotta sitten ja kertoo sen historiasta keskiajalta nykypäivään sekä harjualueen hoidosta ja metsäntutkimuksesta. Kirja sisältää useita artikkeleita kansallismaiseman synnystä ja matkailun kehittymisestä harjualueella. Kirjassa kerrotaan myös Punkaharjulla tehdystä ja tehtävästä metsäntutkimuksesta sekä alueen suojelusta ja metsien hoidosta.

Punkaharju on Kaakkois-Suomessa Suur-Saimaan vesistöalueella sijaitsevaa jääkauden luomaa soraharjannetta. Punkaharjua on pidetty 1800-luvun puolivälistä lähtien suomalaisena kansallismaisemana. Kansallismaisemalla on tarkoitettu tietoisesti rakennettua ja yhteisesti tunnistettavaa maisemaa, jossa kiteytyy sen perisuomalainen elementti: kukkulalta avautuva kesäinen järvimaisema. Tätä abstraktia suomalaisuuden ideaa ovat muovanneet ennen kaikkea Suomen kansallisrunoilijan J. L. Runebergin (1804-77) runous ja suomalaiskansallista identiteettiä rakentaneen professori Zachris Topeliuksen (1818-98) kertomukset, mutta myös lukuisat kuvataiteilijat, valokuvaajat, säveltäjät ja matkailijat.

Metsäntutkimuksen Punkaharjulla voidaan katsoa alkaneen 1877, jolloin alueelle perustettiin ensimmäinen lehtikuusiviljelmä. Alue tuli Metlan hallintaan 1924, jolloin perustettiin Punkaharjun tutkimusalue. Tämä merkitsi huomattavaa tutkimustoiminnan lisääntymistä mm. puulajiviljelmien ja siemensatotutkimuksen muodossa. Kiinnostus laajaan puulajipuistoon ja tutkimusmetsiin on tuonut Punkaharjulle omat kävijäryhmänsä.

Punkaharjun puustoa on hoidettu aluksi Metsähallituksen ja 1920-luvun lopulta alkaen Metlan laatimien hoitosuunnitelmien mukaisesti. Hoidolla on tavoiteltu puistomaista luontoa ja pilarimaisten mäntyjen muodostamaa maisemaa. Harju suojeltiin lopullisesti muun muassa sitä uhanneilta 1970-80 lukujen rakennushankkeilta muuttamalla se luonnonsuojelualueeksi 1991 annetulla lailla. Lakia täydentävä asetus velvoitti Metlan laatimaan alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman.

Lisätietoja:

Kirja saatavana SKS:n verkkokirjakauppassa.


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi