Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 1.11.2005

Myyräkannat huipussa Suomen eteläpuoliskossa

Peltomyyräkanta on tällä hetkellä monin paikoin Etelä- ja Länsi-Suomessa suurin sitten vuoden 1991 myyrähuipun. Myös metsä- ja vesimyyriä on poikkeuksellisen paljon. Metlan ennusteen mukaan myyrätuhojen riski on tulevana talvena erityisen suuri nuorissa taimikoissa, jotka on perustettu reheville metsämaille tai pelloille.

Laajoilla alueilla Suomen eteläpuoliskossa myyräkannat runsastuivat rajusti viime vuonna, ja huippuvaihe näillä alueilla saavutettiin tänä syksynä, kuten Metla oli ennustanut. Pohjois-Savossa ja Kainuun etelärajoilla myyriä on laikuttaisesti: paikoin myyriä on runsaastikin, mutta ei kaikkialla. Myyräkannat ovat melko pienet Pohjois-Karjalassa, osissa Oulun lääniä, Torniojoki-laaksossa ja Käsivarren Lapissa. Suurimmassa osassa Lappia myyräkanta on kohtalainen. Norjan ja Ruotsin rajatuntureilla ollut sopulirunsaus ei ole levinnyt Suomen puolelle.

Peltomyyräkanta on Etelä- ja Länsi-Suomessa Pohjois-Pohjanmaalle asti (ks. kartta) suurin sitten vuoden 1991 myyrähuipun. Peltomyyrä aiheuttaa pahimmat taimikkotuhot. Jo viime talvena ilmeni paikallisia myyrätuhoja, mutta erityisesti tulevana talvena tuhoriski on suuri pellonmetsityksien ja rehevien metsämaiden nuorissa taimikoissa. Myyrätuhoja taimikossaan pelkäävän kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen ja selvittää, mitä kannattaa tehdä.

Myös metsämyyrien tiheydet ovat laajalti ennätyksellisen korkeat. Syömällä havupuiden taimien kärkisilmut metsämyyrät aiheuttavat taimissa monilatvaisuutta ja erityisesti männyllä ranganvaihtoa. Metsämyyrä on myös myyräkuumetta aiheuttava Puumala-viruksen isäntälaji, ja metsämyyrien runsaus heijastuu myyräkuumeen yleisyytenä tänä vuonna. Ihmiset saavat myyräkuumetartunnan useimmiten hengitysteitse pölyävissä paikoissa, kuten ulkorakennuksissa, joissa metsämyyrät oleskelevat ja levittävät virusta ulosteissaan.Lämmin syksy on saattanut hidastaa metsämyyrien siirtymistä ulkorakennuksiin, mutta toisaalta se on pidentänyt kesämökkikautta ja siten saattanut lisätä ihmisten sairastumisriskiä.

Poikkeuksellista tämänhetkisessä myyrätilanteessa on se, että myös vesimyyrä esiintyy runsaana laajoilla alueilla. Tavallisesti vesimyyrän runsaat esiintymät ovat vain paikallisia, eivätkä läheskään yhtä laaja-alaisia kuin pienemmillä serkuillaan pelto- ja metsämyyrällä. Vesimyyrä syö puiden juuria erityisesti puutarhoissa ja pellonmetsitysalueilla.

Myyrähuipun ennustetaan romahtavan jossain vaiheessa keväällä 2006. Pöllöjen ystävillä on todennäköisesti paljon kuunneltavaa vielä ensi keväänä, mutta myyräkannan laskun tarkempi ajankohta lopulta ratkaisee sen, miten pöllöjen lisääntyminen onnistuu.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi