Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 21.10.2005

Pintakasvillisuuden torjunta parantaa pellonmetsitystulosta

Tehokas pintakasvillisuuden torjunta pellonmetsityksen yhteydessä lisää koivun taimien kasvua sekä vähentää taimien kuolleisuutta ja myyrätuhoja. Tiedot käyvät ilmi Metsäntutkimuslaitoksessa tehdystä tutkimuksesta. Nykyisin käytössä olevista torjunta-aineista tehokkaimmaksi osoittautui diklobeniili. Tulevaisuudessa kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä saatetaan rajoittaa entisestään. Sen vuoksi on tärkeää jatkaa myös vaihtoehtoisten menetelmien tutkimista.

Pintakasvillisuuden kilpailun ja erilaisten torjuntamenetelmien vaikutuksia rauduskoivun taimien kasvuun, kuolleisuuteen ja myyrätuhoihin tarkasteltiin 6 - 11 vuoden seurantajaksoilla. Keväällä 1991 perustettiin Vilppulaan kivennäismaapellolle koe, jossa koivun taimet istutettiin täysmuokattuun (kyntö ja äestys) maahan aidatulle alueelle. Maavaikutteisista torjunta-aineista tutkittiin terbutylatsiinia, klortiamidia, diklobeniilia ja pendimetaliinia, lehtivaikutteista glyfosaattia ja setoksidiimia. Vaihtoehtoisina menetelminä käytettiin peitekasvin (valkoapila) kylvämistä ja katelevyjä (kuitulevy, 50 cm x 50 cm).

Pintakasvillisuuden määrän lisääntyessä taimien kasvu hidastui merkittävästi. Taimikuolleisuus kääntyi jyrkkään nousuun vasta, kun kasvillisuuden peittävyys ylitti 60%:n tason. Tehokkaimmin pintakasvillisuutta vähensivät terbutylatsiini, klortiamidi ja diklobeniili. Glyfosaatilla, pendimetaliinilla ja setoksidiimilla käsitellyt koealat eivät poikenneet käsittelemättömistä kontrolliruuduista, kuten eivät peitekasvi- ja katelevyruudutkaan. Onnistunut pintakasvillisuuden torjunta lisäsi taimien kasvua. Puuston tilavuus oli suurin klortiamidilla käsitellyillä ruuduilla, joilla tilavuus oli 11 vuoden iässä keskimäärin 34 m3/ha eli lähes kolminkertainen kontrolliruutuihin (12 m3/ha) verrattuna.

Taimien kuolleisuus oli suurinta peitekasviruuduilla ja setoksidiimilla käsitellyillä ruuduilla. Kuudennen vuoden jälkeen 46% ja 44% taimista näillä koealoilla oli kuollut. Katelevyruuduilla ainoastaan 2% taimista kuoli kuuden ensimmäisen kasvukauden aikana. Kuolleisuudet olivat erittäin pieniä myös klortiamidilla, diklobeniililla ja terbutylatsiinilla käsitellyillä koealoilla.

Runsas pintakasvillisuus lisäsi myös myyrätuhoja. Myyrät vioittivat erityisesti keskimääräistä pienempiä taimia. Tehokkaalla pintakasvillisuuden torjunnalla voidaan nopeuttaa taimien kasvua ja siten lyhentää myyrätuhoille altista aikaa.

Metsäsertifiointikriteerien mukaan kemiallisia torjunta-aineita käytetään vain välttämättömissä tapauksissa, esimerkiksi pintakasvillisuuden torjunnassa metsänuudistamisaloilla. Erityisen voimakasta pintakasvillisuuden kehitys on pellonmetsitysalueilla. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt voimakkaasti, ja markkinoilta on poistunut monia tuotteita. Tässä tutkimuksessa mukana olleista aineista ainoastaan glyfosaattia ja diklobeniilia voidaan enää käyttää metsänviljelyssä. On mahdollista, että kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä rajoitetaan ympäristösyistä edelleen. Sen vuoksi on syytä jatkaa vaihtoehtoisten menetelmien tutkimista. Tässä tutkimuksessa apila peitekasvina osoittautui yhtä pahaksi kilpailijaksi kuin varsinaiset rikkakasvit. Lisäksi se houkutteli myyriä. Katelevyjen käyttö ei lisännyt taimien kasvua, joskin kuolleisuus katelevyruuduilla oli pieni.

Suomessa on metsitetty peltoa yhteensä 240 000 ha vuodesta 1969 lähtien. Metsitys oli vilkkainta vuosina 1992 - 93, jolloin peltoa metsitettiin yli 17 000 ha vuodessa. Vuonna 2003 metsitysala oli alle 2000 ha.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi