Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 19.10.2005

Metsämaiden happamoitumisesta vain heikkoja merkkejä

Kangasmetsien maaperän happamoitumisesta viime vuosikymmeninä on löytynyt vain heikkoja merkkejä. Teollisuudesta ja liikenteestä peräisin olevat rikki- ja typpilaskeumat eivät siten näytä vielä mainittavasti vaikuttaneen maaperän ominaisuuksiin. Tiedot käyvät ilmi Metlassa tehdyssä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, ovatko kangasmaiden ominaisuudet muuttuneet 12 - 28 vuoden pituisena seuranta-aikana. Aineisto koostui 54 eteläsuomalaiselta koealalta otetuista maanäytteistä, jotka olivat peräisin kangasmetsän eloperäisessä pintakerroksesta ja sen alapuolella olevasta kivennäismaakerroksesta. Varhaisimmat näytteet oli otettu vuosina 1965 - 1981 ja uusimmat vuonna 1993. Maanäytetietojen lisäksi arvioitiin myös mm. rikin ja typen vuotuiset laskeumat ja kokonaislaskeumat tutkimusaikana.

Orgaanisen aineen pitoisuus oli noussut tutkimusaikana eloperäisessä kerroksessa ja kivennäismaakerroksessa, mikä vaikutti useimpien tutkittujen maaperämuuttujien muutoksiin. Metsämaan happamoituminen ilmeni 12 - 28 vuoden tutkimusjakson aikana mm. lievänä pH-arvon alenemisena sekä alumiinin pitoisuuden nousuna kivennäismaakerroksessa. Toisaalta maanäytteiden vesilietoksen pH-arvojen muutokset eivät viitanneet maan happamoitumiseen.

Maaperän muutoksia, rikkipitoisuutta lukuun ottamatta, ei voitu selittää rikki- tai typpilaskeumalla. Eloperäisen kerroksen rikkipitoisuuksien aleneminen lienee yhteydessä 1980-luvulla alkaneeseen rikkilaskeuman vähenemiseen. Maan typpipitoisuuksien muuttumattomuus tai aleneminen seurantajakson aikana viittaisivat siihen, että liiallinen typpilaskeuma ei uhkaa lähitulevaisuudessa Etelä-Suomen metsiä.

Lisätietoja :


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi