Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 13.10.2005

Koivunmahlan ja kuusenkerkkien keruun vaikutukset puihin ovat vähäisiä lukuun ottamatta värivikoja koivun tyvellä

Mahlan keruu ei alentanut koivujen paksuuskasvua eikä lehtien ravinnepitoisuutta, mutta aiheutti selvän pystysuunnassa etenevän värivian rungossa. Tästä syystä mahlan keruu kannattaa kohdistaa runkomuodoltaan heikkolaatuisimpiin puihin, jolloin parhaat tukkikoivut säästyvät, selviää Metlan tutkimuksessa.

Oksien vuosikasvaimien poistaminen ei vähennä kuusten pituuskasvua eikä alenna neulasten ravinnepitoisuuksia. Kerkkien keruu vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti kuusten ulkonäköön ja lisäksi saatiin viitteitä paksuuskasvun hidastumisesta. Kerkkien keruu kannattaa kohdistaa taimikoista poistettaviin puihin ja isoimmilla puilla alaoksiin. Myös joulukuusiviljelmillä latvuksia voidaan tuuhentaa kerkkiä poistamalla. Kahden vuoden aikana kuusten terveydentilassa ei havaittu heikentymistä.

Metsäntutkimuslaitos selvitti keruutoiminnan vaikutuksia puiden kasvuun ja terveydentilaan Foodwest Oy:n johtamassa hankkeessa: ”Koivunmahlan ja kuusenkerkkien hyödyntäminen PK-elintarviketuotannossa”. Muut osapuolet (Oulun yliopisto, Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Foodia) tutkivat mahlan ja kerkkien sisältämiä aineosia sekä tuotteiden säilyvyyttä ja edistivät keruuta, tuotteiden kehittämistä sekä markkinointia.

Koivunmahlaa käytetään sellaiseaan janojuomina ja sitä on hyödynnetty marjapohjaisten viinien ainesosana. Kuusenkerkästä tehdään siirappeja ja marmeladeja. Molempien terveysvaikutuksia tutkitaan.

Koivunmahlan saanto vaihtelee paljon puiden ja eri vuosien välillä. Määrät vaihtelevat muutamasta kymmenestä kilosta jopa pariin sataan kiloon puuta kohden mahlakauden aikana. Hies- ja rauduskoivun välillä ei ollut eroja mahlamäärissä. Kevään lämpötilat ja roudan sulaminen vaikuttavat mahlakauden ajoittumiseen ja mahlan kertymään. Kairaus aiheutti koivuun kovaa värivikaa ensimmäisen kesän jälkeen noin 50 senttiä ylöspäin ja hieman vähemmän alaspäin, mutta vaakasuunnassa värivika ei levinnyt. Toisena kesänä värivian eteneminen hidastui.

Kuusen taimien kerkkäsato vaihteli paljon riippuen siitä kerättiinkö kerkät koko latvuksesta vai osasta latvusta. Oksien pääteversoja kertyi noin 2,5 metrin pituisesta kuusen taimesta keskimäärin 150 grammaa tuoreena. Kun pääteversojen lisäksi kerättiin myös sivuversot saatiin puusta keskimäärin 650 grammaa. Toisena kesänä kerkkäsato oli suurempi, koska puu tuuheutui keruun vaikutuksesta. Kun latvakasvaimeen ei koskettu, keruu ei haitannut puiden pituuskasvua, mutta paksuuskasvu näytti vähän alenevan. Kerkkien keruu kahtena peräkkäisenä vuotena ei vähentänyt jäljellä olevien neulasten ravinnemääriä tai kokoa. Keruu lisäsi tilapäisesti neulasten typpi-, magnesium-, kalsium- ja booripitoisuuksia. Kuusten terveydentilaan kerkkien keruu ei vaikuttanut, mutta puiden tavassa reagoida stressiin havaittiin yksilöllisiä eroja.

Mahlan tai kerkkien keruuta ei kannata kohdistaa puuntuotannon kannalta arvokkaisiin puihin, vaikka lyhyellä tähtäimellä keruu ei aiheuta puille suurta vahinkoa. Keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi