Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 29.09.2005

Taimien istutusmättäissä edulliset olot mykorritsasienille

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen puut muodostavat poikkeuksetta sienien kanssa yhteisen sienijuurirakenteen eli mykorritsan. Suomessa tavattavilla puulajeilla mykorritsasienet muodostavat juurenkärkiin erillisen sienirihmastosta muodostuneen rakenteen, ns. ektomykorritsan, mikä lisää puiden juuripinta-alaa ja suojaa juuripatogeeneilta. Metlan tutkimuksessa havaittiin, että taimien istuttaminen mättääseen lisäsi merkitsevästi juurten kasvua ja juurten haaroittuneisuutta sekä alensi selvästi taimien kuolleisuutta. Mätästys lisäsi hieman mykorritsojen määrää ja muutti taimien juuristoissa elävien eri mykorritsalajien esiintymissuhteita. Mätästys ei vaikuttanut taimista tavattujen mykorritsalajien kokonaismäärään DNA-testin perusteella eikä myöskään mykorritsojen ulkonäköön ja rakenteeseen perustuvan luokituksen perusteella.

Metsäpuiden ravinteidenotto riippuu ratkaisevasti siitä, minkälaisten sienilajien kanssa mykorritsarakenne muodostuu. Puiden kanssa mykorritsoja muodostavien sienien lajimäärä on pohjoisissa havumetsissä hyvin suuri, jopa tuhansia lajeja. Istutustaimissa olevien mykorritsojen määrä ja sienilajisto voi osaltaan vaikuttaa uudistumistulokseen istutuksen jälkeen. Puiden kanssa mykorritsoja muodostavien sienilajien määrän on aiemmin todettu vähenevän kasvupaikalla avohakkuun jälkeen.

Tutkimuksessa istutettiin yksi- ja kaksivuotiaita kuusen paakkutaimia sekä mättäille että mätästysalueen sisällä muokkaamattomiin kohtiin. Koealat sijaitsivat kahdella avohakkuualalla Keski-Suomessa. Mätästyksen vaikutusta tutkittiin kahden vuoden ajan istutuksesta. Taimista mitattiin niiden pituuskasvua ja juurten kasvua sekä arvioitiin juurissa olevien mykorritsojen määrää ja eri mykorritsasienikantojen lukumäärää.

Taimitarhalta peräisin olevat mykorritsat vaikuttanevat tuloksien perusteella taimien kasvuun ainakin yhden kasvukauden ajan istutuksen jälkeen. On mahdollista, että mykorritsat olivat edistäneet taimien juurten kasvua ja haaroittumista mättäissä istutuksen jälkeen, vaikka mätästyksen seurauksena maaperän parantuneet lämpö-, vesi- ja ravinneolot ilmeisesti selittivätkin suurimman osan taimien kasvusta. Puiden ja taimien mykorritsoista ei vielä tiedetä tarpeeksi, joten jatkotutkimuksille on tarvetta. Metlan toisessa tutkimushankkeessa etsitäänkin mykorritsasieniä, jotka pystyisivät elämään ja kilpailemaan elintilasta sekä taimitarhaolosuhteissa että istutuksen jälkeen metsässä siten turvaten taimille hyvän alkukehityksen.

Julkaisu: Pennanen T., Heiskanen, J. & Korkama, T. 2005. Dynamics of ectomycorrhizal fungi and growth of Norway spruce seedlings after planting on a mounded forest clearcut. Forest Ecology and Management 213: 243-252.

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi