Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 20.09.2005

Suomen metsät ovat Euroopan terveimpiä

Turvemailla mäntyjen keskimääräinen harsuuntuminen eli neulasten ja lehtien ennenaikainen putoaminen vuonna 2004 oli 7,9 %, kuusten 18,5 % ja lehtipuiden 9,3 %. Kivennäismailla vastaavat luvut olivat männyllä 9,1 %, kuusella 19,2 % ja lehtipuilla 12,5 %. Männyn harsuuntuminen on hieman vähentynyt ja kuusen ja lehtipuiden harsuuntuminen lisääntynyt kivennäismailla edellisestä vuodesta.

Vuosien välinen harsuuntumisasteen vaihtelu on ollut vähäistä ja kansainvälisessä vertailussa Suomen havumetsät ovat vähemmän harsuuntuneita kuin useimpien muiden Euroopan maiden. Harsuuntuminen johtuu Suomessa pääasiassa puuston ikääntymisestä, epäedullisista ilmasto- ja säätekijöistä sekä sieni- ja hyönteistuhoista.

Tiedot selviävät metsien terveydentilan seurantaohjelmasta. Suomi on vuodesta 1985 lähtien osallistunut yleiseurooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaohjelmaan (ICP Forests), joka on YK:n Euroopan Talouskomission (YK/ECE) alainen ohjelma ja pohjautuu kansainväliseen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan sopimukseen. Vuoden 2003-2006 voimassa olevan asetuksen mukaisesti EU:n tukemaa metsien kunnon seurantaohjelmaa kutsutaan Forest Focus -ohjelmaksi.

Ohjelman tavoitteena on seurata pitkällä aikavälillä Euroopan metsäekosysteemien tilaa laajapohjaisesti, yhdenmukaisesti ja kattavasti. Ohjelmassa on keskitytty erityisesti seuraamaan ilman epäpuhtauksien vaikutuksia metsiin. Suomessa kokonaisvastuu ohjelmasta on maa- ja metsätalousministeriöllä Metlan vastatessa ohjelman koordinoinnista ja toteutuksesta. Metlassa koordinointivastuu on Parkanon tutkimusasemalla, joka toimii ohjelman kansallisena tutkimuskeskuksena (National Focal Centre, NFC). Kansallinen tutkimuskeskus huolehtii havaintoalojen perustamisesta ja yläpidosta, havainnoinnista ja tietojen kokoamisesta sekä niiden toimittamisesta eurooppalaisiin ja kansainvälisiin tietokeskuksiin ja -kantoihin.

Vuonna 1986 valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 8) pysyvistä koealoista poimittiin metsien kunnon vuotuiseen latvusseurantaan noin 400 kivennäismailla sijaitsevaa näytealaa (Taso I). Verkostoa on myöhemmin täydennetty suoaloilla ja nykyään näytealoja on noin 600 ja seurattavia puita noin 11000. Latvuskunnon seurannan lisäksi näytealoilta on otettu maaperä- ja neulasnäytteitä sekä tehty puustomittaukset, kasvillisuuskartoitus ja sammalten raskasmetallikartoitus.

Intensiivisen seurannan näytealaverkosto (Taso II, tällä hetkellä 31 alaa) perustettiin 1990-luvun loppupuolella. Verkoston avulla seurataan metsäekosysteemien toimintaa, ja tätä tietoa käytetään selitettäessä metsien kunnossa tapahtuneita muutoksia, joita on havaittu Taso I:n aloilla.

Euroopanlaajuiset tulokset julkaistaan vuosittain yleisluontoisessa raportissa (The Condition of Forests in Europe, Executive Report), joka on luettavissa osoitteesta: http://www.icp-forests.org/Reports.htm

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi